Siirry sisältöön

Alavoine

On otettu Wikipedii-späi
Pos'olku
Alavoine
ven. Ильинский
Mua
Ven'a
Aloveh
Karjalan tazavaldu
Piiri
Koordinuatat
Rahvastu
2810 hengie
Aiguvyöhykeh
Telefonan koudu
81436
Poštuindeksat
186004
Ozuta/peitä kartoi
Alavoine (Ven'a)
Alavoine (Karjalan tazavaldu)
Alavoine Wikimedia Commonsas
Alavozen poselenii Anuksen kanzallizen piirin kartal.

Alavoine[1][2] on poselenii da sen keskus Karjalan tazavallan Anuksen piiris Ven'al. Se on sijoitunnuhes Alavozenjoven varrel 19 kilometrin piäs Aunuksnlinnaspäi päivännouzupuolehpäi.[3] Kyläs on 3000 da poselenies 4300 eläjiä (vuonnu 2012)[4].

Muantiedo da eläjät

[kohenda | kohenda tekstu]

Alavozen kunnan pinduala on 721,52 neliökilometrii[5]. Se rajoittuu luodehes Anuksen piirin Videlen, koillizes Koveran, päivänlaskupuolel Tuuksen da Anuksen da liidehes Mägriän kundih sego suves Luadogan kauti Leningradan aloveheh. Pindualas 69,8 % on vezialovehii, 24,0 % muudu luondo da 5,4 % muatalovusmualoi.

Kundu (poselenii) on sijoitunnuhes Luadogan alangoh kuulujah Anuksen tasankol[6]. Sen alovehel virratah Luadogah laskijat Alavozenjogi da Tuuloksenjogi[7].

Alavozen kylä (pos'olku) on Anuksen piirin toizekse suurin azutuskeskus. Sen ližäkse poselenieh kuuluu Alavozen sovhouzan azutus da yheksä kyliä: Aleksala, Gorka libo Alavozenmägi (ven. Iljinskaja Gorka), Homala (Bolšakovo), Hörppälä (Gerpelja), Jeroila, Nurmoila, Sieksi (Sedoksa), Tuulos da Uuzi-Tuulos (Ustje Tuloksy). Nurmoilas, Alavozen sovhouzan rinnal da Uvves-Tuulokses on enämbi 300 eläjiä da Aleksalas läs 200.[8] Vuvven 2010 rahvahanluvun mugah poselenien eläjis 46 % on ven'alastu, 45 % karjalastu, 2 % valgoven'alastu da 2 % ukrainalastu[9].

Histourii

[kohenda | kohenda tekstu]

Novgorodan arhijepiskopale kuulunuh Pyhän Il'l'an (Iljinskin, Alavozen) pogostu mainitah vuvven 1551/1552 verokirjas. Sih kuului suuri aloveh Siämjärvel, Tulomajärvel da Vieljärvel sego Tuuloksenjoven, Videlenjoven, Alavozenjoven alajuoksun da Pisinjoven varrel.[10]

1900-luvun allus seuvun kylät kuuluttih Riipuskalan volostin Alavozen ja Juoksielan (ven. Juksila) kyläkundih[11]. 1920-luvul oli muvvostettu Anuksen piirin Alavozen kylänevvosto, kuduan keskuskohtannu on olluh ezmäi Koččila da myöhembä Leskelä [12][13]. Vuonnu 1927 perustettih viendytavaroi luadii Alavozen saha da vuonnu 1932 žiivatoinhoidoh keskitynnyh Alavozen sovhouzu. Kunnan eläjät oldih enimyölleh karjalazii, ga sahal on ruadanuh äijy ven'alastu dai suomelastu. Toizen muailmuvoinan aijannu 1941–1944 aloveh oli Suomen miehittämänny.

Liikendeh, talovus da palvelut

[kohenda | kohenda tekstu]

Alavozen kauti kulgou Anuksen da Sortavalan väline dorogu A130[14] sego Lodeinoinpellon da Jänisjärven väline raududorogu.[15].

Seuvun piäelinkeino on muatalovus. Poselenies ruadau maijon tuotandoh keskitynnyh Alavozen karjutila, kudai on yksi Karjalan tazavallan suurembis muatalovusyrityksis.[16]. Saha ei enämbiä rua.

Keskuspos'olkan palveluloih kuulutah päivykodi, škola, muuzikkuškola, kul'tuurutaloi, kirjasto, poštu sego laukat. [17].

Nähtävykset da matkailu

[kohenda | kohenda tekstu]

Kunnan alovehel on kolme arheolougistu kohtua: 1400–1700-luvun Alavozen pogostu Jeroilan kyläs, Luadogan rannal ruadanuh Ondrusovan manasteri sego sen lähäl olii kivi. Rakendusmustomerkilöih kuuluu 1800-luvun loppupuolel nostettu Mihailovan taloi Vekkoilas. [18]

Alavozes ruadau lomakylä Olonka[19].

Lähtehet

[kohenda | kohenda tekstu]

Viittehet

[kohenda | kohenda tekstu]

Aihies muijal

[kohenda | kohenda tekstu]
  1. ↑ Venäjän federaation paikannimiä, Helsinki:Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006, s. 72, ISBN 952-5446-18-2
  2. ↑ Respublika Karelija: Spisok nazvani naseljonnyh punktov na russkom, karelskom i vepsskom jazykah (v mestah kompaktnogo proživanija karelov i vepsov, Petrozavodsk: Ministerstvo Respubliki Karelija po voprosam natsionalnoi politiki i svjazjam s religioznymi objedinenijami, Respublikanskaja termino-orfografitšeskaja komissija, Institut jazyka, literatury i istorii Karelskogo nautšnogo tsentra RAN, 2006, s. 10, www = http://www.krc.karelia.ru/doc_download.php?id%7Cwww-teksti, Viitattu 26.5.2015
  3. ↑ Karelija: entsiklopedija. Tom 1, Petrozavodsk:PetroPress, 2007, s. 368–369, ISBN 978-58430-0123-0
  4. ↑ Materialy, s. 18
  5. ↑ Materialy, s. 75.
  6. ↑ Materialy, s. 11, 17.
  7. ↑ Materialy, s. 13.
  8. ↑ Materialy, s. 17–18.
  9. ↑ https://web.archive.org/web/20190327161813/http://std.gmcrosstata.ru/webapi/jsf/login.xhtml? Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella), Viitattu 16.2.2014
  10. ↑ Olonets: Istoriko-krajevedtšeskije otšerki v dvuh tšastjah. Tšast I, Petrozavodsk: Izdatelstvo Petrozavodskogo universiteta, 1999, s. 20, ISBN 5-8021-0079-6
  11. ↑ Spisok naseljonnyh mest Olonetskoi gubernii po svedenijam za 1905 god, Petrozavodsk: Olonetski gubernski statistitšeski komitet|Vuosi = 1907|Sivu = 74
  12. ↑ Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan) Petroskoi: KASNT:n tilastohallinto, 1928, s. 77–78
  13. ↑ Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935, s. 49–50
  14. ↑ Materialy, s. 17.
  15. ↑ Materialy, s. 33.
  16. ↑ Materialy, s. 26, 47
  17. ↑ Materialy, s. 30–31
  18. ↑ http://monuments.karelia.ru/ob-ekty-kul-turnogo-nasledija/statisticheskie-svedenija-po-dislokacii-pamjatnikov-istorii-i-kul-tury-respubliki-karelija/oloneckij-r-n/spisok-po-poselenijam/il-inskoe-sel-skoe-poselenie/%7CNimeke = Objekty istoriko-kulturnogo nasledija Karelii, Viitattu 12.10.2013
  19. ↑ https://web.archive.org/web/20131016080520/http://www.ticrk.ru/ru/rests/15575.html Otdyh v Karelii, Viitattu 12.10.2013
Lähteh - "https://olo.wikipedia.org/w/index.php?title=Alavoine&oldid=44408"