Karjalazet

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karjalazien flagu

Karjalazet ollah uralilaine da baltiekkusuomelaine rahvas, kudamat eletäh enimite Suomes da Ven'al. Läis kai karjalazet paistah karjalakse, ven'akse libo suomekse. Enimištö ollah pravoslaunoloi libo l'uterilaizii. Karjalazet rahvahanuskomukset ollah sežo vie hengis.

Ven'al karjalazet eletäh enimite Karjalan Tazavallas da Tverin alovehel. Suomes karjalazet elettih enne vuozien 1939-1944 voinii Päivännouzu-Suomes Karjalan alovehil, ga nygöi läis kaikkial Suomes. Karjalazii eletäh sežo Ruočis da Ukrainas, kus oli vuvven 2001 laskendan mugah 1 500 karjalastu.

Karjalazet voijjah jagua eri joukkoloih karjalan kielen murdehien mugah. Karjalan kielen murdehet ollah liygi libo livvinkarjala (Livvin kieli), da varzinkarjal (varzinkarjalanmurreh), kuduah kuulutah vienankarjala, suvikarjala sego tverinkarjala (tiveri-karielan libo tverin karjalan kieli). Suomalaizien kielentutkiin mugah lyydi on oma kieli da lyydiläižet oma rahvas, ga ven´al se on karjalaine joukko.

Karjalazien histourii[Kohendele | Kohendele tekstua]

Enzmäizet mainičukset karjalazien näh on Skandinuaviin saagois da Novgorodin kroniikois.

Lähtehet[Kohendele | Kohendele tekstua]