Karjalazet

Karjalazet
Kogo lugu:	~ 125 000 — 130 000
Eländyalovehet
Ven’a:	Karjalan tazavaldu, Leningruadan aloveh, Tverin aloveh
Suomi:	Pohjas-Karjala, Suvi-Karjala
Kieli da uskondo
Kieli:	Karjalan kieli (livvin, varzinkarjalan da lyydin murdehet)
Uskondo:	Pravosluavine hristianskois
Roduhes olijat rahvahat
	Suomelazet, Vepsläzet, Ižoralazet

Karjalazet ollah uralilaine da baltiekkusuomelaine rahvas, kudamat eletäh enimite Suomes da Ven'al. Läis kai karjalazet paistah karjalakse, ven'akse libo suomekse. Enimištö ollah pravoslaunoloi libo l'uterilaizii. Karjalazet rahvahanuskomukset ollah sežo vie hengis.

Ven'al karjalazet eletäh enimite Karjalan Tazavallas da Tverin alovehel. Suomes karjalazet elettih enne vuozien 1939-1944 voinii Päivännouzu-Suomes Karjalan alovehil, ga nygöi läis kaikkial Suomes. Karjalazii eletäh sežo Ruočis da Ukrainas, kus oli vuvven 2001 laskendan mugah 1 500 karjalastu.

Karjalazet voijjah jagua eri joukkoloih karjalan kielen murdehien mugah. Karjalan kielen murdehet ollah liygi libo livvinkarjala (Livvin kieli), da varzinkarjal (varzinkarjalanmurreh), kuduah kuulutah vienankarjala, suvikarjala sego tverinkarjala (tiveri-karielan libo tverin karjalan kieli). Suomalaizien kielentutkiin mugah lyydi on oma kieli da lyydiläižet oma rahvas, ga ven´al se on karjalaine joukko.

Antropolougine tyyppi

Karjalazet enimyölleh kuulutah jevropoidizih valgomori-baltiekkumallizih rahvahih. Belomoro-baltiekkumallii tyyppi on levitetty Jevroupan koillispuoles Baltiekkumeren päivännouzu- da suvirannalpäi Uralah suate (litvalazet, päivännouzulatviekat, karjalazet, vepsäläzet, erähät komilazet, ven'alazien da valgeven'alazien pohjazet joukot, ižorat)

Anuksen karjalaine. 1899 v.
Karjalazet. 1906 v.
Karjalazet. 1928 v.
Runolaulajat

Karjalazien histourii

Algu

Karjalazet muodostuttih Karjalankannal myöhäzen Keski-iän aigah. Heijän ezi-ižät siirryttih suvipuolespäi Luadogan alovehelpäi, erottujen kogo heimospäi (d'akovan kul'tuuran kandoijien jälgeläzet, tulijat vepsäläzet), kudai eli Valgeijärvespäi Luadogassah suate. Enne karjalazii täs jo eli alguperäine saamelaine rahvas, kudai ruadoi mečästys- da keräilytöil (asbestoin keramiekan kul'tuuru). Karjalazien omaluadužus oli žiivatoin pidämine (suom. Karja), muataloveh, puurakentehii da seppäruaduo. Karjalan tazavallan sydämis histouriellizen Karjalan keskus oli Vuoksijoven aloveh, kus oli nostettu Korelan linnu. Karjalan kainalpäi karjalazet elettih Savos, a siepäi tuldih Botničkan lahten da Valgien meren rannale.

Paiči iččie karjalazii, karjalazes etnosas erotetah livviläzien subetnosat (karjalakse. liygilaizet) da ristikanzat (karjalakse. lyydilaizet), kumpaset eruovutah, enimite, karjalan kielen murdehil. Livvikat enimite eletäh Anuksen Karjalas, inehmizet - Priäžän Karjalas. Tverinkarjalazet (karjalakse. tverin karielazet) erottutah sežo murdehel da etnillizel perindöl, da etnologi-tutkijat tunnustetah tverinkarjalazii erikseh subetnosakse.

Sen ližäkse karjalazeh etnossah kuuluu Lappi-subetnos libo lappalaizet (Segojärven karjalazet), kuduat eletäh Segojärven ymbäristöl, kudamat tuldih loparilazien jälgeläzispäi, kuduat assimiliruittih karjalazih, ga kuduat säilytettih oma nimi. Kielen da kul'tuuran mugah lappalazet vähäzel erotah iče karjalazis. Toine lappi-nimelline karjalazien joukko eläy Suomen Saimenjärven suvirannal Lappeenrannan piiris Lappeenrannas. Päivänlasku-karjalazet (karjala-suomelazet) kuulutah suomelazeh etnossah.

Enzimäzet mainindat

Enzimäine tovelline kirjutettu mainindus karjalazis löytyy Novgorodan parraskirjas #590, kudai on päivätty vuozinnu 1075-1100, kudamas sanotah Litvan (litvalazien) hyökkäykses korelah (karjalah). On XII-XIII vuozisuan päivänlaskulähtehii, kuduat mainitah karjalazii, kuvatah aijembii tapahtumii. Ezimerkikse VII-vuozisuan jälgimäzen vuosikymmenen tapahtumih, kuduat mainitah Saksoin Grammatiekan "Danoin ruavot" da "Sagas Inglingoih näh", kuuluu viesti, ku danoin konungi Ivar Širokie Objat'a sai voitton karjalazien liittojoukospäi da tapettih Kyrjalobotnar- libo "Karjalan lahten" -nimellizes kohtas (voibi olla tarkoittamas Baltiekkumeren rannikkuo libo Suomenlahten, libo Karjalan korven Luadogan šhärilöi), enimät sen aijan löydökset on löytty arheolougieloil nygyaigazen Kurkijoven alovehel. XI vuozisuan allus Karjalan ruhtinaskundah niškoi on mainittu "Saagas Olav Pyhäs", Norviegien suarnas.

Oletetah, gu enzimäzenny livvikkalazii maininnou VI vuozisuan gotielaine histouriekku Jordan Thiudos ("Anuksen čud'") -nimel. Toinah enzimäzenny tundiettulois kirjutettulois lähtehis rahvahizis mainitah IX vuozisuan enzimäzes puolespäi päivätty Bavarian nimettöy nimie liudien libo rahvahien heimo (lat. liudi, toizin sanojen, voibi sanuo, sana toizuttau ičenimetys latinalazes fonetiekas). Vähästy myöhembi karjalazii-luaduloi mainittau Ahmed ibn Fadlan omas kirjas matkas Volgan piäle vuozinnu 921-922 lud-aanan rahvahan nimenke.

Keski-igäzet

Karjalazet elettih suurinnu perehinny, perehien joukko luadi heimoyhteiskunnan - kihlkunnan. Erähät kihlkunnat luajittih maakunnan, toizin sanojen alovehen, muan. Maakunnan piämiehenny seizoi kuningas - heimon vahnimii, kudai halličči yhtes kaikkii maakunnan vahnembii jämii - karjalaizii - kerähmönke. XI-XII vuozisual karjalazil oli aktiivine rodukogostujan murenemizen da susiedukogostujan muodostamizen protsessu.

X-XI vuozisual karjalazil erottuu družina da hyö ruvetah aktiivisešti levittämäh omua alovehtu. XI-luvul karjalazet ruvetah astumah Anukseh, kus hyö yhtevytetäh vezoinke. Täs luajitah livviläzien da lyydilaizien etnogruafiellizet joukot. Samal aijal algavuu matku Keski- da Pohjas-Karjalah. Sie eläjii saamelazien heimoi assimiliruittih libo ajettih Kolan niemimual. Sen ližäkse karjalazet lähtietäh iäneh pohjas-päivännouzuh: Pohjas-Dvinan nelläs suuspäi yksi hätken nimitettih Korelazekse, tämä nimi siirdyi Nikolai-Korelazen manasterile (1419), Korelazen randua tundietah Mezenan suus.

Paiči "iččenästy" Karjalan ruhtinazkunduo, luajitah erähät karjalazet ruhtinazkundat (Saiman Karjalan ruhtinazkundu, Viipurin Karjalan ruhtinazkundu da Tiverin Karjalan ruhtinazkundu), ga niilöin luajindua keskeytti ruoččilaine ekspansii. Sen mugah Viipurin ruhtinaskunnu loppi oman olendan, a Tiverin ruhtinaskunnu kuului Karjalan omistukseh. X vuozisual Karjala - rodieu keskusvaldivo, hos XI vuozisual oli vie yksi suuri karjalaine ruhtinaskunnu - Savolaks. XIV vuozisuan enzimäzes puoles oli omaluaduine "Karjalan ruhtinaskunnu", kuduan Novgorod luadii luodehizen rajan lujendamizekse. Nygöi Suomes ollah Pohjas-Karjalan da Suvi-Karjalan muat.

Kauppavuodet kazvetah sodan liittoh Karjalan da Novgorodanke, kudai oli XIII vuozisual. Novgorodilazet da karjalazet luajitah yhtes voinualovehet.

XI vuozisual karjalazet ruhtinat yhtes Jaroslav Viizahanke da hänen Vladimir-poijanke yhtyttih matkoih jemeh.

Vuvvennu 1178 karjalazet saldatat otettih Ruočin vallašša ollehen Suomen ozan keskus Nouzi-linnu. Sil aigua oli otettu kiini piispa Rudolf, kudai ei olluh vaiku hengelline, ga muallinegi Ruotsin valdukunnan piämies. Sen periä piämies viettih Karjalah da sie tapettih, Nousi tuli häviendäh, a piälimäzen residencii siirrettih Abon linnah.

Vuvvennu 1187 piettih karjalazien da novgordalazien Sigtunan polgu, kudai hävitti Ruotsin muinazen piälinnan. Samannu vuonnu Karjalan laivasto sai voiton Estounien laivastol

Vuvvennu 1198 karjalazet novgordalazienke otettih Aabo.

Vuvvennu 1226-1227 ven'alazien da karjalazien yhtehizen matkan jälles hamien mualoile, karjalazet äijäl otettih ortodoksiedu.

Vuvvennu 1277 Aleksandr Nevskoin Dimitrii-poigu tuli järilleh Novgorodan ruhtinaskundah da toizel vuvvel lähti joukonke korel'ale da "rangaitti korel'ua da otti muat heijän kil'l'ah". Korelan mua oli juattu 10 pogostuh, da rubei nimittämäh "Korelan muadu" Novgorodan volostin luvus. Muan keskuksennu rodih Korela-linnu, kus valdu ruattih sluužii ruhtinas da vojevoda. Novgorod rubei puolistamah Korelien muadu susiekoin kiškojis.
Vuonnu 1284 Novgorodan eläjät hävitettih ruoččilazii, kuduat yritettih panna Karjalah alovehtu. Nenga Karjalan suurin oza kuului Novgorodan tazavaldah. Ruoččilazet puolestah vuvvennu 1293 perustettih Karjalan mualoil Viipuri da pantih oman vallan alle 14 lähembästy kogostu.
XIV-XV vuozisual Korelaine mua annettih syöttöh Novgorodan ruhtinahile. XIV vuozisuan enzimäzes puoles oli, S. I. Kočkurkinan sanoin mugah, omaluaduine "Karjalan ruhtinaskunnu", kuduan Novgorod luadii luodeh-luodehrajojen lujendamizekse.

Vuvvennu 1323 Orehovan rauhansobimuksen mugah enzimäzen kerran virrallisešti oli miärätty Ruočin da Novgorodan valdukšien raja. Sopimuksen ehtojen mugah Novgorod andoi ruoččilazile kolme karjalastu pogostu: Savolaks, Jaaskii, Eyräpäi (Ogrebu). Nenga karjalaine rahvas ozuttihes kahten valdivon välil. Mahdollisena reakšjonana näih tapahtumih tultih korelan kapinoja 1314 ta

1337 vuozi Päivänlasku-karjalazet otettih ozua suomelazen rahvahan muodostamizes. Nygöi Suomes nygöigi ollah Pohjas-Karjalan (v. 1960) da Suvi-Karjalan alovehet.

Vuvvennu 1478 Karjala yhtes kogo Novgorodan tazavaldanke meni Ven'an keskusvaldah. Moskovan ližändän jälles hävitettih bojarat, da karjalazet muanruadajat siirrettih mustoloin (valdivollizien) luaduh, mi äijäl parendi heijän sijua.

Demografii

Karjalazet Ven'al (1926–2021)
Luvettelo	1926	1939	1959	1970	1979	1989	2002	2010	2021
Rahvasjoukko	248,030	249,855	164,050	141,148	133,182	124,921	93,344	60,815	32,422
Prosentualizesti	0.27%	0.23%	0.14%	0.11%	0.10%	0.08%	0.06%	0.04%	0.02%

Jälgimäzen kolmen rahvahanlugemien tulokset Ven'al (2002, 2010 da semmite 2021 vuvvet) nostatetah ekspertoin da tiedomiehien-demografoin skepsiä tiedoloin keräilyn sistiemallizien probliemoin periä. Vuvvennu 2021 enämbi 16 miljonua ristikanzua Ven'al (niilöin joukos enämbi 60 tuhattu iče Karjalas) ei ozutannuh omua kanzua. Sen syynä on se, jotta tietoja usein otettih hallintolähteispäi (MVD:n tietokanta, ZAGS), kus "kanzallisuž" ruutuo ei yksinkertaisesti ole. Demografit huomautetah, gu vuvven 2021 rahvahanlugemine rodih "pahimakse histouries" suorituksen laadul. Pandemien da vähäluotettavuon periä rahvahanluvetteloih äijät kyzymykzet täytettih muodollisešti libo "naapuriloin šanoista" etnisen iččenävyön tarkentamatta.

Rahvahan toven vähenemine alhazen rodivundan da assimiluacien mugah on hillämbä, midä ozutetah Rosstatan luvun jyrkiet hyppyöt kanzoin kirjutuksien välil. ИЯЛИ КарНЦ РАН:n spesialistit painotetah, ku moine jyrkkä vähennys on fyyszellizesti mahdotonta ilmai katastrofoi.

Lähtehet

Viljo Nissilä: Karjalan nimestä (1962)