Luadogu

On otettu Wikipedii-späi
Luadogu
Kuva
Valdivo
Haldivollispaikalline miäry Leningradin alue[d] и Karjalan tazavaldu
Korkeus merenpinnasta 4,84 metri
Tulouoma Syväri[d], Olhavanjoki[d], Vuoksi[d], Säsjoki[d], Uuksunjogi, Jänisjoki[d], Tohmajoki[d], Vuoleenjoki[d], Hiitolanjoki[d], Taipaleenjoki[d], Vitelenjoki[d], Voronežka[d], Iijoki[d], Koponinjoki[d], Koirinjoki[d], Lavajoki[d], Murjajoki[d], Pižinjoki[d], Anuksenjogi, Soskuanjoki[d], Sumerianjoki[d], Syskyänjoki[d], Pärnänjoki[d], Tulemajoki[d], Tuuloksenjoki[d], Miinalanjoki[d], Ristioya[d], Savainjoki[d] и Seltikanjoki[d]
Laskujoki Neva[d]
Valuma-alue Nevan vesistö[d]
Valuma-alueen valtio Ven'a и Suomi
Valuma-alueen pinta-ala 276 500 nellikkökilometri
Viipymä 12,3 vuozi[1]
Pituus
  • 219 kilometri
Leveys 138 kilometri
Syvyys 230 metri
Pinduala
  • 17 700 nellikkökilometri
Tilavuus 838 kuutiokilometri
Ympärysmitta 1 570 kilometri
Sijaintikartan kuva
Batymetrinen kartta
Luokka kartoille [d]
Luadogu (Ven'a)
Mediafailat Wikiskluavul

Koordinuatat: 60°50′34″ p. l. 31°27′35″ pn. p. / 60.84277777780555141° p. l. 31.459722222250° pn. p. / 60.84277777780555141; 31.459722222250 (G) (O)

Luadogu
Luadogu
Luadogu (Karjalan tazavaldu)
Luadogu
Luadogu, Karjalan tazavaldu

Luadogu (ven. Ладожское озеро, suom. Laatokka) on Jevroupan suurin da muailman 13. suurin magienvien järvi Ven'an luodehozas Leningruadan alovehel da Karjalan tazavallas. Karjalankannas eroittau järven Suomenlahtes.

Muantiedo[kohenda | kohenda tekstu]

Luadogan vezipinduala on 17700 neliökilometrii, piduhus 219 km da keskimiäräine levevys 100 da suurin levevys 130 km. Sen keskisyvys on 52 m. Syvin kohtu (225 metrii) on Valamoin suaren lähäl. Järven vezitilavus on 908 kubometrii. Järven pindu on vai nelli metrii merenpinnan yläpuolel. Luadogas on enämbi 500 suardu. Suurii suariloi ollah ezim. Riekkalansuari, Tulolansuari, Lungulansuari, Mančinsuari da Valamoi. Suaret ollah enimyölleh rannan lähäl. Järvi laskou Nevajoven kauti Suomenlahteh.

Luadogah laskijua suurii järvivezistölöi ollah luodehes Suomen puolelpäi Luadogah laskii Vuoksen vezistö da Ven'an koillizes Oniegujärvespäi virduaju Syvärin vezistö. Suvelpäi Ven'an puoles Luadogah laskou Olhavanjoven vezistö. Pienembii Suomen puolelpäi Luadogah virduajii vezistölöi ollah Hiitolanjoven, Kiteenjoven–Tohmajoven da Jänisjoven vezistöt. Karjalan tazavallas Luadogah virratah Tulemajogi, Videlenjogi, Miinalanjogi da Uuksunjogi. Leningradan alovehel Luadogah virratah pienembät jovet Naasianjogi, Lavajogi, Murjajogi, Seltikanjogi, Säsjogi da Vuolehenjogi.

Geologine histourii[kohenda | kohenda tekstu]

Luadogan nygöine lasku-uomu Neva-jogi muvvostui läs 3300 vuottu tagaperin (1350 eaa.). Enne sidä Luadogan viet laskiettih Suomenlahteh Karjalankannaksen poikki Heinjoven alovehel, ga muannouzemine, kudai Luadogan pohjasozis tapahtui teriämbäh migu suvipuolel, laski vähitelleh Luadogan pindua pohjazes da nosti sidä suves. Pinnannouzuh vaikutti vie Vuoksen uoman puhkemine Saimaah uvvekse laskureitikse lähäl Luadogan vahnan lasku-uoman suudu Karjalankannaksel läs 5700 vuottu tagaperin (3700-3800 eaa.), mi ližäi Luadogah virduajien vezilöin miäriä läs nelländeksel.[2] [3].

Luondo[kohenda | kohenda tekstu]

Luadogas eläy enämbi 40 kalalajii da uhanalaine luadogann'orpu.

Histourii[kohenda | kohenda tekstu]

Luadoganlinnu. 1100-luvul linnoitukses ymbäri rakendettih kivihizet muurit da kuuzi kirikkyö.[4]

Viikingoin aigua 700-1100-luvul Luadogal oli suuri rouli Ruočin da muinas-Ven'an valdivoloin kehitykses. Sih aigah Luadogan randu oli enämbäl suvehpäi, migu nygöi. Sveanmuan Birkaspäi tulluot varjagit perustettih vuonnu 753 Luadogan suvirannikole Olhavanjoven lähistöle Ven'an kaikis vahnemban linnan Luadoganlinnan. Varjagit kučuttih linnua Aldeigjuborg libo Aldeigjun linnakse. [5]

Luadoganlinnan sijaičendu oli strategizesti ylen tärgei, sendäh gu sit on voinnuh vardoija viikingoin päivännouzureittii, kuduan kauti kauppualukset da saldattujoukot matkattih Baltiekkumerelpäi Konstantinopolih da Volgale.

Valamoin manasteri perustettih keskiaijal Luadogan Valamoin suareh. Vie Konevičan suarel on ortodoksine manasteri.

Rannikkolinnat[kohenda | kohenda tekstu]

Pähkinälinnan linnoitus
Tukinuittuo Pietari I:n kanualas LuadogalPähkinälinnas. Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorskin vuonnu 1909 otettu valokuva.

Lähtehet[kohenda | kohenda tekstu]

Viidehet[kohenda | kohenda tekstu]

  1. http://wldb.ilec.or.jp/Details/Lake/EUR-37
  2. https://web.archive.org/web/20110517105228/http://www.karjalanliitto.fi/index.phtml?s=225 Vuoksen synty ja Vuoksenlaakso, Saarnisto, Matti, Karjalan liitto | Viitattu =10.12.2008
  3. Saarnisto, Matti Karjalan geologia – Karjalan luonnonmaiseman synty, s. 64-78 Tevokses: Viipurin läänin historia I, Karjalan synty, Lappeenranta, Karjalan kirjapaino, 2003 ISBN 952-5200-37-X
  4. Ennen ja nyt, Marja Vuorinen, Oleg Viisas, bussikuski Makkonen ja Sormuksen Ritarit - matkalla jossakin Luoteis-Venäjällä
  5. Viikinkiajan nimistön synty

Aihies muijal[kohenda | kohenda tekstu]