Lungulansuari

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lungulansuari on suari da kylä Luadogan koillisrannikol Salmin kunnallishallindoalovehel Pitkyrannan piiris Karjalan tazavallas Ven'al. Suari kuuluu Suomen Nevvostoliitole luovutettuloih alovehih. Lungulansuari sijaiččou ihan manderehen lähäl, kudamas sen eroittau kaijimbas kohtas jovenjyttyine Lungulanlahti. Suaren päivänlaskupuolel sijaiččou Mančinsuari. Lungulansuari on 16 kilometrua pitky da n. kolme kilometrua levei. Pinnanmuvvol suari on madalattavu. Manderehelpäi suarele vedäy pengertie.

Lungulansuari (Karjalan tazavaldu)
City locator 15.svg
Lungulansuari
Lungulan suari Karjalan tazavallan kartal.

Histourii[Kohendele | Kohendele tekstua]

Enne tostu muailmanvoinua suari kuului Suomele palannu Salmin kundua. Suomele kuulujes suarel oli viizi kyliä da 1 250 eläjiä.[1] Suurin kylis oli suaren pohjaspiäs sijainnuh Tiijal, kudamas oli n. 440 eläjiä vuvvennu 1939. Tiijalan pohjaspuolel sijaičči Lungul (280 eläjiä) da suvipuolel Perämua (100 eläjiä), Hiiva (260 eläjiä) dai pienet Hovin kylä da Hiivan kyläh kuulujaksi luvettu Varbazen kylä.[2] Nygözin suarel on vaiku yksi, Lungulansuari-nimine kylä. Suaren eläjät tavattih ruadua enimyölleh muatalohuos da kalastukses.

Lungulansuaren päivänlaskupuoles sijainnuon Lungulan kylän pravoslavnoit ristikanzat kuuluttih Mančinsuaren prihodah da muu vuitti suaren eläjis Salmin pravoslavnoih prihodah. Suaren kai luterskoit ristikanzat kuuluttih Salmin luterskoih prihodah. Suarel oli kolme časounua: Hiivan, Lungulan da Perämuan kylis. Školua sežo oli kolme: Lungulas, Perämuas da Tiijalan Kotkuniemes. Ližäkse Lungulas oli tulliazemu da Tiijalas laivulaiduri, kudamas Sordavalan da Salmin välil kulgiennuot laivat azetuttih.[2]

Talvi- da jatkovoinu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Lungulansuardu oli linnoitettu kezäl 1939, rakendajen sinne nelli puolistusliiniedu.[3] Talvivoinan allus 29. marraskuuta 1939 aloitettih Lungulansuaren evakuiruičendu. Suurin vuitti evakuiruittih mašinoil Salmin kirikönkylän kauti päivänlaskuh da dostalit eläjis venehil Uuksalonpiäh.[4] Lungulansuaren mandereheh yhtistäjän pengertien sildu räjäytettih 1. talvikuudu da Suomen puolistusväit myöstyttih Lungulansuarespäi Mančinsuareh 5. talvikuudu.[1] Lungulansuaren pohjaspiän Suomi otti järilleh talvikuun 8. päivänny. Lungulansuaren pohjaspiä pyzyi Suomen hantuzis voinan loppussah, konzu siepäi pidi Moskovan rauhansobimuksen perustehel lähtie.[5]

Jatkovoinas Suomi valdai suaren järilleh vuvvennu 1941, no sen pidi myöstyö siepäi vuvvennu 1944. Lopullizesti Suomi menetti suaren Parižan rauhas vuvvennu 1947.

Mustelendumatkal Lungulas käynyh endine "Tundemattoman saldatan rykmenti", Jalkaväkirykmentti 8 (JR 8), saneli matkal luajitus TV-programmas, ku starinan kuulužu syöksyvenehkohtavus, kudamas Rokka toravui enzi kerran Lammion kel, sijoittuu juuri Lungulah; veteruanat sanottih, ku paginas olii boju oli eräs jatkovoinan verizimbii da programman toimittai käyttigi nimie "Lungulan hirvei tappokohtu".

Lähtehet[Kohendele | Kohendele tekstua]

  1. 1,0 1,1 Kirjuta adressi!Luokka:Sivut, kudamien viiteh-templatois on hairahtuksii Salmi-Säätiö. Viitattu 12.2.2008.
  2. 2,0 2,1 Kirjuta adressi!Luokka:Sivut, kudamien viiteh-templatois on hairahtuksii Salmi-Säätiö. Viitattu 13.2.2008.
  3. Kirjuta adressi!Luokka:Sivut, kudamien viiteh-templatois on hairahtuksii Salmi-Säätiö. Viitattu 12.2.2008.
  4. Kirjuta adressi!Luokka:Sivut, kudamien viiteh-templatois on hairahtuksii Salmi-Säätiö. Viitattu 12.2.2008.
  5. Kirjuta adressi!Luokka:Sivut, kudamien viiteh-templatois on hairahtuksii Laatokan Puolustuksen Perinneyhdistys. Viitattu 13.2.2008.