Kägöisalmi

Kägöisalmi (ven. Приозерск, suom. Käkisalmi, ruoč. Kexholm) on linnu Ven'al, Leningruadan alovehel. Se on Kägöisalmen piirin keskus.

Nimitys

XVII- vuozisuan algussah Kägöisalmi oli Korelan keskus, da myöhembäh Korelan Vadjan viijenden keskus. XIV vuozisuas 1611 vuodessah linnu oli Korela-nimine. Vuozinnu 1580-1595 linnul oli Kexholm-nimitys. Vuonnu 1918 iččenäžyön suannuon Suomen puolennu olluh linnu sai Käkisalmi-nimityksen. Talvisovan jälles vuvvennu 1940 linnnu meni Nevvostoliitole da sen nimitys muutettih Kexholmakse. Vuozinnu 1941-1944 Suuren ižämualazen voinan aigah linnu oli Suomen vallas da sil oli Käkisalmi-nimitys. Vuon 1944 Moskovan välirauhan jälles linnu toizeh kerdah meni Nevvostoliitole. Vuonnu 1948 linnu sai Priozersk (ven. Приозерск )-nimityksen.

Histourii

A.N.Kirpičnikovan da myöhembi A.I. Saksan luajittuloin muinažuontiijollizien kaivamizien mugah voi luadie päätöksen sit, gu jo XII-vuozisuan aigua Korela-linnan kohtas oli karjalazien eländykohtu. Aigukirjoin da hroniekoin tiedoloin mugah, on tijettävy, gu vuvvennu 1295 Sigurd Loken komadas olijat ruoččilazet ritarit ryöstettih Vuoksan suus olijan mittuzenlienne lujitetun eländykohtan. Sigurd Loken oli Viipurin linnan vaste luajitetus garnizonas. Ruoččilazen aigukirjas täl eländykohtal on Kexholm-nimitys, ven’alazes aigukirjas – Korela-nimi. Tämä eländykohtu oli yksi korelaheimon myöndy- da poliitiekkukeskuksis. Tänä vuonnugi Novgorodan rahvas suadih sen muan järilleh, ga vuvvennu 1310 Uzerva-Vuoksa joven randah nostettin uuzi linnu vahnan linnan sijah. XV-vuozisuan lopukse Korela oli Novgorodan tazavallan Vadjan viijenden pohjazen ozan (Korelan puolen) haldivollizennu keskuksennu (myöhembi – Korelan kunnan keskuksennu). Kundah kuului 7 haldivollistu pogostua, kudamis oli enämbi 300 eländykohtua. Vuvvennu 1568 tiedoloin mugah linnas oli 406 erilazien ristikanzoin taloidu. Oli nelli manasterii da yksi kirikkö.

Sygyzyl vuvvennu 1580 Pontus Delagardin komandas olijat Ruočin sodamiehet suadih Korela-linnan. Ruoččilazien artilierien edusijan periä linnu terväzeh roih voitetukse. Linnah roih suuri tulipalo da linnu andavui. Korelan kundu meni Ruočin valdah. Ga jo vuvvennu 1595 Ven’an da Ruočin välil voinan jälles Täyzinän rauhan mugah linnu meni Ven’an valdukunnale.

Elokuus vuvvennu 1610 tuhukuuh sah vuvvennu 1611 Korela kesti Ruočin sodaväin kierduo, kudai oli Jakov Delagardin komandas. Vuvvennu 1617 luajitun Stolbovan rauhan mugah Korela kunnanke meni Ruočile. Vuvvenu 1634 algajen linnu oli Kexholman muan piälinnu Ruočin haldivos.

8. syvyskuudu vuon 1710 Pohjazen voinan aigua ven’alazet sodaväit suadih Kexholman linnan. Vuvvennu 1721 Pohjazen voinan lopukse Uvvenlinnan rauhan mugah Ruočči tunnusti Kexholman da Karjalan ozan liittämizen Ven’ale. Kexholm roih vojennoikse fortpostakse Piiterih lähetykses. Kexholm-linnu roih Kexholman muakunnan keskuksekse. Vuvvennu 1743 Kexholman muakundu liitettiih Viipurin gubernieh, kudai oli juattu kunniksi, kudualoih kuului Kexholman kundugi.

23. talvukuudu vuon 1811 imperuatoru Aleksander I luadi käskyn, kuduan mugah Suomen gubernii, mih kuului Kexholman kundugi, meni Suomen Suuriruhtinaskunnale. Se tapahtui Gustavan Moritsen Armfeltan alguhpanon mugah. Kexholm tuli Suomen haldivoh. Suomen gubernii sai järilleh Viipurin gubernii-nimityksen.
XIX-vuozisuan keskivälil konzu Vuoksa muutti oman piäsuun, Kexholman alovehes kalastus väheni da linnan vägilugu pieneni 1743 ristikanzua luvus vuvvennu 1840 1181 ristikanzus lugussah vuvvennu 1873. Sil aigua XIX-vuozisuan keskivälil linnas roitahes enzimäzet tevolližuslaitokset.

Liigakuun vallankumovuksen jälles Ven’al Suuriruhtinakunnan parluamentu andoi iččenäžyön Suomele. 31. talvikuudu vuvvennu 1917 Rahvahien Komissuaroin Nevvosto tunnusti Suomen iččenäžyön. Rahvahienvälizen voinan aigua Kexholm ei tulluh ruskieloin valdah, sendäh gu sen kauti meni ruadotie.

Ligakuus vuvennu 1920 Ven'an Sosialistizen Federatiivizen Nevvostotazavallan da Suomen välil azui sobu. Nevvostoliiton da Suomen raja siirdyi vähäzen Kexholman suvipuoleh. Vuonnu 1931 algoi toimindan suuri sul’fiittu-sel’l’ulouzaine Waldhof-zavodu, kudai roih linnan kuulužakse tevolližuslaitoksekse. 1938-1939 vuozieh sah Kägoisalmen vägilugu oli kazvanuh 5000 ristikanzua enämbi. Talvisovan jälles 12. kevätkuudu v.1940 kirjutetun rauhansobimuksen tuloksennu oli se, gu linnan sai Nevvostoliitto. Suuren ižämualazen voinan aigua 21. elokuudu vuonnu 1941 linnu tuli Suomen valdah. Linnu tuli järilleh Nevvostoliitole 24. syvyskuudu vuvvennu 1944. Kylmykuus vuon 1944 Karjalan kannaksen pohjazet alovehet, kuduat vuvvennu 1940 tuldih Karjalais-Suomelazele Sosialistizele Nevvostotazavaldale, tuldih Leningruadan aloveheh. Ligakuus vuonnu 1948 Kexholm-linnu sai Приозерск (Priozersk)-nimityksen.

Geogruafii

Linnu sijaiččou alovehen pohjazes puoles, Karjalan kannaksel. Se sijaiččou Vuoksa-joven pohjazen suuozan rannoil, Vuoksa-järven da Luadogan välis. Raudutieazemu on Piiteri-Hiitola-liiniel. Matku Piiterih on 145 km.