Värtsilä

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pos'olku
Värtsilä
ven. Вяртсиля
Värtsilä tehdas.jpg
Gerbu
Gerbu
Mua
Ven'a
Koordinuatat
Perustettu
enzimäinen mainičendu
Rahvastu
2 941 hengie hengie (1. pakkaskuudu 2018)[1]
Telefonan koudu
81430
Poštuindeksat
186757
Ozuta/peitä kartoi
Värtsilä (Ven'a)
Red pog.png

Värtsilä on Karjalan tazavallan Sortavalan piirin linnalaine pos’olku, Värtsilän linnukunnan keskus.

Muantiedo[Kohendele | Kohendele tekstua]

Se on Juuvanjoven varrel, siepäi Suomen rajassah on 5 kilometrii, Sortavalassah – 65 km. Pos’olkan lähäl on raudutieazemu da suuri kanzoinväline Värtsilä–Niirala-raja-azemu. Ven’an da Suomen raja-azemas piäliči joga vuottu ajau läs miljonua hengie.

Ilmasto[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kezä on lämmy, keskilämbötila on 13 gruadussua lämmiä, talvel on läs 9 gruadussua pakkastu. Harvah, ga voi olla, gu kezäl ilmu lämbenöy 30 gruadussissah lämmiä, talvel ilmu voi vilustuo 40 gruadussissah pakkastu. Vihmumiäry on 600 mm vuvves.

Histourii[Kohendele | Kohendele tekstua]

Nygyaigaizen pos’olkan paikas rahvas elettih I vuozituhandel enne Iisusan roindua (sen tovvendi suomelaine arheolougu Sakari Pälsi vuvvennu 1935). Enzikerran Värtsiläh näh kirjutettih verokniigois vuozinnu 1499–1500, sil aigua sie oli kolme kodii. Värtsilä kuului Novgorodan muah.

Vuvvennu 1617 Stolbovan rauhansobimuksen mugah Ruočči sai Ven’alpäi alovehen, kudual oli Värtsilä.

Pohjan voinan jälles pos’olku rubei kuulumah Ven’an valdukunnan Suomen kniäzikundah. Vuvvennu 1834 sie oli rakendettu pieni sahalaitos. Vuvvennu 1851 sen azemeh rakendettih metalluzavodu, kus valettih järvi- da suoraudurudua (zavodu ruadau tässäh, ga sie ei valeta nygöi ni čugunua, ni teräsraudua). Nämmis laitoksispäi algavui suomelazen Wärtsilä-nimizen mašinoinrakenduslaitoksen histourii.

Vuvves 1918 algajen Värtsilä kuului iččenäzeh Suomeh.

Talvivoinan aigah (1939–1940) pos’olkas rodih äijy vahinguo.

Vuvvennu 1940 Moskovan sobimuksen mugah Värtsilä rubei kuulumah Neuvosto-Karjalah.

Vuvvennu 1946 Värtsilä sai linnalazen pos’olkan stuatusan.

Ekonoumiekku[Kohendele | Kohendele tekstua]

Yksi suurimbis pos’olkan laitoksis on Värtsilän metallutuotehzavodu. Sie ruadau sežo meččyzavodu.

Transportu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Joga päiviä Värtsiläspäi Sortavalah sego Petroskoih kävväh avtoubusat.

Pos’olkaspäi Värtsilä-raudutieazemassah on viizi kilometrii. Junat vietäh vai tavarua, rahvastu net ei vietä vuvves 1939 algajen.

Vuvven 2012 talvikuun 28. päivänny matkah lähti enzimäine Petroskoi–Sortavala–Jovensuu-juna. Ga nygöi pojezdat ei kävvä täh matkah, sendäh gu Värtsilä-raja-azemu vie ei ole valmis ottamah niidy vastah.

  1. 26. Численность постоянного населения Российской Федерации по муниципальным образованиям на 1 января 2018 годаФедеральная служба государственной статистики. Проверено 23 января 2019.