Claude Debussy

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Achille-Claude Debussy
Portriettu
Roindunimi: fran. Claude Achille Debussy
Ammatti: säveldäi, pianistu, muusikko, musiikkikriitikko
Rodivui: 22. elokuudu 1862(1862-08-22)[1][2][3][4][5][6][7][8]
Roindukohtu: Saint-Germain-en-Laye[d][9]
kanzalližus: Flag of France.svg Ranskan toinen keisarikunta[d]
Flag of France.svg Ranskan kolmas tasavalta[d]
Kuoli: 25. kevätkuudu 1918(1918-03-25)[1][3][4][7] (55 лет)
Kuolendukohtu: Pariižu, Frantsii[9]
Ukko / akku: Emma Bardac[d] и Q64734036?
Lapset: Claude-Emma Debussy[d]

Achille-Claude Debussy (22. elokuudu 1862 - 25. kevätkuudu 1918) oli fransielaine säveldäi. Muuzikuallizen impressionizman piäedustai.

Claude Debussy oli roinnuhes Parižan linnanymbäristös myöjän pereheh. Läs kogo lapsusaigu vietti Parižas. Franko-prussien voinan aigah Claude muamanke lähtiettih Kannoih, kus vuvvennu 1870 häi sai enzimäzet fortepianourokat. 

10-vuodehizennu Cloude meni opastumah Parižan konservatourieh. Händy opastettih kuulužat muzikantat. Debussyn fortepianoneruo arvosteltih vuvvennu 1877 – häi hyvin soitti Šumanan da sai toizen palkindon. Sen jälles Debussy oli matkois Itualies da Šveitsuaries opastajannu bohatas perehes. Tulduu Parižah häi meni ruadoh iänistudioh da piäzi Parižan taidelijoin boheemah. Claude Debussy jatkoi opastundua konservatouries da vuvvennu 1883 sai toizen Riiman palkindon Gladiator-kantanan periä. Vuvven peräs häi sai enzimäzen Riiman palkindon. Sen jälgeh hänele pidi eliä da ruadua Medichin villas toizien palkindon suajinke. Tämä aigu ei olluh hyvin tevokas. Akademii ei ottanuh vastah Debussyn stil’ua da erimieližun periä häi lähti järilleh Parižah. Debussyn luomisruadoh äijäl vaikutti Wagner, ga myöhembäh häi kieldävyi Wagneran vaikutukses muuzikkah. Vuvvennu 1891 Debussy tuttavui Erik Satih, kudai sežo vaikutti häneh luomisruadoh.

  1. 1,0 1,1 идентификатор BNF Проверено 10 октября 2015.
  2. Achille Claude Debussyministère de la Culture.
  3. 3,0 3,1 Encyclopædia Britannica Проверено 9 октября 2017.
  4. 4,0 4,1 SNAC Проверено 9 октября 2017.
  5. Internet Broadway Database Проверено 9 октября 2017.
  6. Cultural I. http://enciclopedia.itaucultural.org.br/São Paulo: Itaú Cultural. — ISBN 978-85-7979-060-7 Проверено 9 октября 2017.
  7. 7,0 7,1 Discogs Проверено 9 октября 2017.
  8. filmportal.de Проверено 9 октября 2017.
  9. 9,0 9,1 Немецкая национальная библиотека, Берлинская государственная библиотека, Баварская государственная библиотека, Австрийская национальная библиотека Record #118524186 Проверено 10 декабря 2014. Citaciihaireh: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”Q36578” on määritetty usean kerran eri sisällöillä