Eloksen langu
Eloksen langu on karjalazien da karjalankielizien runoilijoin Vladimir Brendojevan da Zinaida Dubininan runokogomus ven’akse. Ven’an kielele runot kiändi runoilii, Ven’an kirjuttajien liittoh kuului Georgii Černobrovkin. Kirju on piästetty ilmah vuvvennu 2014 yhteiskunnallizen Anukses ruadajan Anuksen karjalažet -yhtistyksen vuoh.
Kirjan luajindu
[kohenda | kohenda tekstu]Eloksen langu -kirju on yhtehizen ruavon tulos. Sih pandih vägie moni hengie. ”Anuksen karjalažet” kirjutettih projektu, kudaman kannatti Karjalan tazavallan Kanzallizen poliitiekan ministerstvu. Galina Fedulova, Anuksen Kanzallizen kirjaston ruadai, rubei sana sanah kiändämäh karjalan kielespäi ven’akse runoilijoin runoloi. Georgii Černobrovkin, runoilii, sen samazen kirjaston piälikkö, luadi literatuurukiännökset.
On olemas karjalankieline literatuuru. Karjalazil on hyviä, kunnon runoilijua da kirjuttajua. Ga äijätgo tietäh heis? Iče karjazet da karjalan kieldy maltajat. Ei joga toine karjalazes ottavu omien runoloin da kerdomuksien kiännändäh. Yhtelläh suattua karjalankieline literatuuru lugiettavakse toizile, ket kieldy ei malteta, pidäy. Sidä duumaittih anukselazet, konzu ruvettih luadimah tädä kirjua.
Kiännösruado
[kohenda | kohenda tekstu]Georgii Černobrovkinua tutah nerokkahannu da mielevänny ven’ankielizenny runoilijannu. Kiändäjän leivis mies oli enzi kerdua da Eloksen langu -kirju rodih hänen enzimäine kiännöskogomus. Kiännökset roittih hyvät, čopakot da tarkat, kiännettäviä tekstua noudajat, mielevät da mieleh painujat.
Kiändäi monis runolois noudau karjalankielizien runoloin razmierua – horeidu. Karjalan kieles paino on ainos sanan enzimäzel tavul, ližäpaino – kolmandel, viijendel da muga ielleh tavuloil. Yhtelläh kiändäi kiändäjes tahtou rikastuttua kirjutandutaba, ottau käyttöh jamban da kolmetavuhizet razmierat. Luadiu sen mielevästi da čopakosti, ni yhty ei riko kiännettäviä tekstua. Kenlienne, kui sanou Georgii Ivanovič, lujoitti: kiändiä yhtes kielespäi toizele kielele runo, on ku uvvessah kirjuttua se. Sinus rodieu tämän runon toine kirjuttai. Anukselazethäi uuttu kirjua luadijes piettih mieles se, ku kiännettävät da kiännetyt runot oldas lähäzet niilöin mielis da kuulostandas.
Kirjan syväindö
[kohenda | kohenda tekstu]”Eloksen langah” on otettu Vladimir Brendojevan runoloi karjalazis, luonnos, suvaičukses. Zinaida Dubininangi runot ollah samas teemas: karjalazis hierulois da luonnos, karjalan kieles. Georgii Ivanovič sanou Zinaida Dubininua ennustajakse runoilijakse, kudai varaittau meidy, sanou pidäy kallata piädy kieleh, eiga se häviey kogonah. Hyvin nägyy, kui runoilijal vaččua tuskuau karjalan kielen periä.
Georgii Černobrovkinal ollah karjalazet juuret. Häi on roinnuhes Kuujärvel, kazvanuh Anukses. Karjalan kieli ainos oli kuuluvis. Jatkua karjalankielizien runoloin kiännändiä ven’an kielele mies vois jatkua. Konzu luajittih Eloksen langu -kirjua, häi ei olluh nimittumis sobimuksis kiini. Kiändi vai sen, min tahtoi. Erähii runoloi, ku ei kiännändy lykystännyh, jätti bokkah. Niilöih, sanou, vois uvvessah ottavuo dai ruveta kiändämäh uuttu. [[Category:Karjalan kirjalližus|E]