Gaziettu

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Inkeri-lehti 1913

Gaziettu (libo lehti) on aijanmugaine painettu painos, kudual on alalline nimi da kudai piäzöy ilmoih ei harvembi kerdua kuus. Gazietan ielolijannu pietäh ennevahnazii käil kirjutettuloi uudizien tiedoloi. Vie Julii Tsezar' aloitti painua gaziettua "Senatan tegoloi" da sit "Rahvahan jogapäiväzii yhtehizii tegoloi". Riimalazinnu gazietannu oldih savilaudazet, kudualoil kirutettih tapahtumien hrouniekkua. Kiinas läs 911 vuvvennu algoi piästä ilmoih Tszin' bao -gaziettu ("Piälinnan vestniekku"). Sana gaziettu («газета») tuli pienes italialazen raududengan nimes gazetta (ven. газетта, ital. gazzetta). Italias XVI vuozisual kaikile, ket lugiettih listua informatsienke (uudizii tsuarin elaijas, torgu-uudizis, toizien linnoin uudizii), maksettih yksi gaziettu.

Kirjasalon Sanomat -lehti

Gazietoin lajit da mallit[Kohendele | Kohendele tekstua]

Gazietat ollah:

  • kogokanzallizet, alovehellizet, paikallizet, laitohellizet (yhden laitoksen gaziettu), suuren painomiäränke, ammatillizet;
  • aziellizet, yhteispoliitiekallizet, rekluamas-tiedollizet, segalazet;
  • lapsen gazietat, nuorižolehtet, lehtet eläkkeheläzien niškoi i m.i;
  • jogapäiväzet (huondes- libo ildugazietat), joganedälihizet, jogakuuhizet;
  • bumuagulehtet libo internetlehtet;
  • A4, Berlineru, A3, A2 -miäräzet;
  • värillizet, mustu-valgiet da mustu-valgiet värillizien panoinke;
  • arvostetut, kaikilellendettävät, "keldazet";
  • maksollizet da ilmazet.

Gazietoin eroitukset[Kohendele | Kohendele tekstua]

  • Mobiližus - gaziettua voibi lugie kui kois, mugagi toizis kohtis;
  • Kaikile sobii - gaziettu on tarkoitettu kaikile ristikanzoile, sidä voibi lugie kaiken, ken tahtou;
  • Aiguväližys - gaziettu on periodine painos, kudai piäzöy ilmoih tietun aigulistan mugah. Gazietat ollah jogapäiväzet, joganedälihizet da harvembi jogakuuhizet. Ollahgi gazietat, kuduat piästäh ilmoih kaksi libo kolme kerdua nedälis, kaksi kerdua kuus imi. Vie ollah huondes- libo ildugazietat.
  • Viralližus - monet vallan piätökset, käskyt da zakonah tullah voimah vaigu niilöin piästämisty gazietas.

Karjalankieline lehti[Kohendele | Kohendele tekstua]

On olemas karjalankieline lehti Oma Mua. Se piäzöy ilmoih karjalan kielen kahtel murdehel - livvinkarjalakse da vienankarjalakse. Lehti piäzöy ilmoih Periodika-julguamos Petroskois. "Oman Muan" painosmiäry on 500 kappalehtu, se on joganedäline lehti.