Hassisen Kone

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hassisen kone oli suomelaine, Jovensuuspäi olii rockbändi, kudai perustettih vuvven 1979 lopul. Joukkoveh aloitti uvven uallon punkmuuzikal, no rubei kehittymäh loppuu kohti progressiivizeh suundah.

Hassisen konen kaikkie kolmie al'bomua pietäh suomelazen rockan klassikoinnu, muga kui monii Hassisen konen pajoloigi ("Levottomat jalat", "Rappiolla", "Harsoinen teräs", "Jurot nuorisojulkkikset", "Tällä tiellä", "Rajat" i m.i.). Hassisen konen muuzikalline muutos oli raviedu; syväindön puoles punkhenkisty ilmaisuu olijan Täältä tullaan Venäjä -al'boman jälles rodih Rumien sävelien da sen jälles progressiivine rock al'bom Harsoinen teräs.

Joukkoveh nimei omassah ičen kodilinnas olijan ombelukonehlaukan mugah. Laukan uskovaine johtai tabavui joukkovehen nimen täh, da joukkoveh vaihtoigi sen nimen vähäkse aigua muodoh 'Kassisen kone' [1]. Bändin kerättyy mainehtu laukku muutti omassah nimekse Joensuun Konepalvelu.

Historii[Kohendele | Kohendele tekstua]

Hassisen kone perustettih talvikuus 1979, da se tähtäi rockan SM-kilbah. Joukkoveh voitti Oulus pietyn kilvan uvven uallon sarjan kevätkuus 1980. Saman vuvven keviäl bändi piästi ilmah enzisinglen "Hassisen kone / Kolumpia orkesteri". Tämä single piästettih ilmah Hilse-levyt-merkil. Toizet bändin julgavot piästi ilmah Poko Rekords. Alguperäzes joukos soitettih Ismo Alanko (gituaru da pajo), Reijo Heiskanen (soulogituaru), Jussi Kinnunen (bassogituaru) ja Harri Kinnunen (barabuanat).

Enzimäine al'bom, Täältä tullaan Venäjä, ilmestyi vuvvennu 1980, da sit al'bomas oli myöndyluvetteloloih nossuh pajo "Rappiolla" da sežo aijembi jullattu "Hassisen kone" -pajo. Toizes al'bomas Rumat sävelet (1981) hittipajoloi oldih "Jurot nuorisojulkkikset" da "Tällä tiellä".

Kezinny 1981 da 1982 joukkoveh oli keral Tuuliajolla-gastrolil Saimaal da ozutteli gastrolis luajitus dokumentukinos Saimaa-ilmiö. Loppuvuvves 1981 erähät joukkovehen jäzenet vaihtuttih. Hassisen koneheh tuli nelli uuttu jäzendy: Eero "Safka" Pekkonen (kosketinsoittimet), Antti Seppo (saksofonat), Hannu Porkka (lyöndysoittimet) sego gituaristu Reijo Heiskazen sijah tulluh Jukka Orma.

1982 piästettih ilmah bändin kolmas da jälgimäine stuudiial'bom Harsoinen teräs, kudaman tunnetuin pajo on "Levottomat jalat".

Hassisen kone loppi elokuus 1982 terstavuttuu soittamah gastroliloil vaiku enzimäzien diskoin hittipajoloi Šablonu:Lähde, no soitti yksikai gastrolin loppuh.

Hassisen konen lopendan jälles sen n'okkuhuahmo Ismo Alanko perusti Jukka Orman da Affe Forsmanan kel ezmäi Iskelmätaivas-projektan da myöhembi Sielun Veljet -joukkovehen. Myöhembi Alanko jatkoi soulourale. Soulogituaristu Reijo Heiskanen on myöhembi soittanuh mm. Värttinäs da bazistu Jussi Kinnunen Freud Marx Engels & Jungas da Wigwamas. Barabuanistu Harri Kinnuzen myöhembih joukkovehih on kuulunuh mm. Sleepy Sleepers. Eero Pekkonen on soittanuh Hassisen konen jälgeh mm. Popedas da luadinuh teatrumuuzikkua, da Jukka Orma on Sielun Veljis soittamizen jälles ližäkse mm. piästänyh ilmah souloal'boman da ruadanuh stuudiimuuzikannu sego soitinluadijannu. Hannu Porkka soittau lyöndysoittimii Joensuun linnanorkestras. Antti Seppo ruadau biohiimien tutkijannu New Yorkas.

Reunion-ozutukset[Kohendele | Kohendele tekstua]

Hassisen konen alguperäine joukko Ormal vahvistettunnu luadi kezäl 1983[2] libo 1984[3] erähän Iivananpäivyozutuksen. Joukkoveh ozutteli sežo vuvvennu 1993.[4] Se ozutteli vuvvennu 2000 alguperäzen joukonke Joensuus. Joensuun ozuttelus soitettih sežo suuren joukon muuzikot paiči Ormua. Tapahtumu piästettih ilmah DVD:nny tuliennu vuonnu. Joukkovehen diskat piästettih ilmah uvvelleh digitualizesti remasteroitunnu vuvvennu 2004.

Jäzenet[Kohendele | Kohendele tekstua]

1979–1981[Kohendele | Kohendele tekstua]

1981–1982[Kohendele | Kohendele tekstua]

Julgavot[Kohendele | Kohendele tekstua]

Stuudiial'bomat[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kerävöal'bomat[Kohendele | Kohendele tekstua]

Live-al'bomat[Kohendele | Kohendele tekstua]

Singlet[Kohendele | Kohendele tekstua]

DVD:t[Kohendele | Kohendele tekstua]

Lähtehet[Kohendele | Kohendele tekstua]

  1. (Hilse 1/1980)
  2. Jurot Nuorisojulkkikset -boksin tetratti, s. 18
  3. Jurot Nuorisojulkkikset -boksin tetratti, s. 29
  4. http://www.elvisry.fi/artikkeli/jussi-kinnunen-moni-ilmeinen-muusikkopersoona