Hokusai

Hokusai
Hokusai kui vahnu mies
Ammatti:	taidoilii, ksylografi, kuvittaja, ukiyo-e artist, taiteilija, taidegraafikko, kaivertaja, suunnittelija, rakennuspiirtäjä, kuvataiteilija, piirtäjä
Rodivui:	31. ligakuudu 1760(1760-10-31)
Roindukohtu:	Honjo[d], Sumida[d], Tokio, Japounii
kanzalližus:	Japounii
Kuoli:	10. oraskuudu 1849(1849-05-10) (88-vuodehine)
Kuolendukohtu:	Asakusa[d], Edo[d]
Ukko / akku:	ei tiijä
Lapset:	Katsushika Ōi[d] и Katsushika Tatsujo[d]
Nimikirjutus:

Katsušika Hokusai (jap. 葛飾北斎, 1760 — 10. oraskuudu 1849, Edo (nygöine Tokio)) oli japounielaine ukiyo-e-stiil'an puupiirrostaidoilii. Hänen tunnetuin tevos on värillizis puupiirroksis kerätty sarju nimel 36 kačondua Fudžimägel, kudaman enzimäine piirros Kanagawan suuri ualdo on yksi Japounien taidehen tunnetuimbis kuvis. Hänen tevokset ollah myöhembi vaikuttanuh sežo jevrouppalaizih taidoilijoih.

Elos

Hokusain roinduaigua ei ole tarkua tieduo. Se sijoiččou 9. ligakuudu - 8. kylmykuudu vuvvennu 1760. Hokusain tuatto Nakadžima Issai oli peiliruadajannu šögunan dvorčas. Hokusai rubei ruadoh enzimäi kniigukaupan abuniekannu, sit kaivertajan abuniekannu, sit 18-vuodehizennu taidoilii Katsugawa Šunšoon opastujannu. Ga häi piäzi lähtemäh terväh sen jälles, ku häi riidähtih midätahto - toinah kuvien tyylis - Šunšoonanke.

Jälles sidä Hokusai elätti iččie kadukauppailijannu da kirjankuvailijannu Edos. 1700-luvun lopus algajen hänen kuulužus kuvittajannu vähitellen kazvoi. 1700- da 1800-vuozien vaihtehel häi luadi äijän surimono-ruadoloi libo onnittelu- da tiedotusgrafiekkua.

Aigan japanilazen tavan mugah Hokusai esiinnyh oman eloksen aigua äijil eri nimilöil. Hänen taidehen tunnistus on olluh jygei sendäh, ku äijän nämmii nimilöi käytettih toizetgi taidoilijat enne händy da jälles händy. Hokusain lapsusnimi oli Tokitarō. Kaivertajan opastujannu händy tundiettih Tetsuzō-nimel. Shunshonan opastujannu häi sai taidoilijan nimen Shunrō, da opastusvuvven lopus vuvvennu 1779 häi sai luvan käyttiä senke opastajan školan nimie Katsugawa, muga häi rodih Katsugawa Shunrō. Jälles sidä häi taidoilijannu käytti ainos nimilöi Mugaru Shunrō, Sōri, Hyakurin Sōri, Taitō, Kakō, Hokusai, Gakyōjin Hokusai, Hokusai Shinsei, Shinsai da Katsushika Hokusai. Hokusai ilmestyi käytökseh enzimäzen kerran vuvvennu 1797. Enimyölleh tundiettuloinnu oldih Hokusain ližäkse Sori-nimel luajitut ruavot.

Kuulužimat taidehtevot Hokusai luadi 1810-luvul algajen. Niilöis kaikis levei oli viizitostu kniigan kuvakogomus Hokusai Manga.

Hokusai oli miehel kaksi kerdua, ga mollembis akkuzis tieduo on ylen vähä. Liitois rodih yhteh kaksi poigua da kolme tütärdy. Yksi poijois rubei died'oin ammattah peiliruadajakse, toizes tiettäväine rodih valdivon virguniekku.

Tuatan taidolahjoin perindönnu nuorembi tytär Oei kačoi Hokusai hänen vahnas ijäs. Yksi tytär kuoli nuorennu. Kolmas nai Hokusain opastujan Yanagava Shigenobun. Heijän poigu vuvvennu 1834 luadi tarkembah tiedämättömäh jiännyön huigien, kudaman periä Hokusai pidi pagie parikse vuvvekse Edospäi loitton Uragan linnah.

Hos Hokusain ruadoloi, semmite Hokusai Mangai, myydih äijäl hänen eloksen aigah, taidoilijan malttamattomus den'gan käytös pidi händy köyhäkse. Hokusailla oli šuuri seurajien joukko Japanissa, ka šuorah hänen koulutukses ošallistujie opaštujie ilmešti oli melko vähän. Hokusai kuulužimat opastujat oldih Hokkei, Teisai Hokuba da Gakutei.

Hokusai kuoli 10. oraskuudu vuvvennu 1849. Hänen jälgimäzet sanat sanotah olluh: "Ku kohtalo olis andanuh minule vie viizi vuottu, minul vois rodie tovelline maalari".

Taido

Kanagavan suuri ualdo

Hokusain aijembat ruavot Šunšoonan opastujas oldih puuh piirustetut näyttelijät. Hokusai on tundiettu enimyölleh ukiyo-e-tyylis puukuvielois. Hokusai luadi sežo erähii eroottizii shunga-taidoi. Hänen kaksitostu painettuo tevosarjua Fukujusō pietäh yhtenny kaikis tärgevimis šunga-ruadolois.

Nimitys ukiyo-e ("kellujan muailman kuvat") ozuttau kui tekniekkah, mugai teemaluaduh. 1600-luvulta 1800-luvun alkupuolella Japanissa yleini ukiyo-e-kuva toteutettih taiteilijan, kaivertajan ta painajan yhteistyönä. Enzimäi paperih maalittu kuva siirrettih kirsikkupuupölkkih, kuduat kaiverrettih yksi joga kuvan ozuaineh niškoi. Šiitä kuvat painettih paperih. Puolivärilöi voinui olla läs kaksitostu. Toiči kuva painettih yhten värinke da väritettih käzil.

Sisällöltäh ukiyo-e erozi Japanan aijembih taidehsuunniloih sendäh, ku se kuvaičči näyttelijöi, kurtizanoi, tavallistu rahvastu da muadu. Painokuvii myödih kui linnalazile, mugai linnois kävyjile matkuajile.

Hokusai sežo kehitti surimono-taidehen huippuh. Surimono-taido luajittih jo enne Hokusai-aigua, ga Hokusai kehitti sidä vakiinnuhes muodos da käytös. Surimono merkiččöy puukirjutuksii, kudualoi luajittih kundoile pieninny sarjoinnu kučukorttiekse da tervehykse, erikseh uvven vuuvven tervehykse. Kuvan ližäkse suruamonos oli pieni runo libo muu huumorine teksti.

Hokusai oli äijiä rohkiembi värien käyttäi omua aigua. Häi oli sežo poikkeuksellisen nerokas ristikanzoin rožieloin, ilmehien da elehien kuvai. Hokusain suurin kuvakogomus Hokusai Manga kattau teemoi kaikis eloksen alovehis katukuvas karikaturoih suate.

Fudži-mägen (Fugaku Sanjūrokkei) nägemizii Hokusai toteutti kahtes sarjas. Enzimäine oli sadoin nägymien sarja, ga kuulužembi on suurimman suuruon da värikkähän kuvanny toteutettu 36 kačondua Fudži-mägel. Sarjah lisättih myöhembi vie kymmene kuvua. Hiän julkaisi šamoin valokuvasarjoja muun muassa japonilaisista šilloipäi, šuarispäi da veziputoukkispäi.

Hokusain ruavot vaikutettih Jevroupan taidoilijoih Japounien avavundan jälles, kudai algavui 1860-luvul.

Tevokšie

Kalastajan akan uni

Hieno tuuli, selgiä aigua

Wagojin