Hong Kong
| |||||
_(%2Ball_claims_hatched).svg)
| |||||
| Virrallizet kielet | kantonankitain da anglien kieli | ||||
| Pinduala • Kaikkiedah |
2,754.97 km2 km² | ||||
| Rahvahan lugumäry • Hinnoitus (2023) |
7 498 100 heingie | ||||
| Val’uuttu | Hongkongan dollaru | ||||
| Интернет-домен | .hk[d] | ||||
| Koudu ISO | HK | ||||
| ROK koudu | HKG | ||||
| Telefonan koudu | +852 | ||||
| Aigupoujassut | UTC+8[d] | ||||
Koordinuatat: 22°16′ p. l. 114°09′ pn. p. / 22.267° p. l. 114.150° pn. p. (G) (O)Категория:Государства без свойства в Викиданных:p237
Hong Kongan spetshallindoaloveh (kan. 香港特別行政區; Jyutping: hoeng1 gong2 dak6 bit6 hang4 zing3 keoi1) libo Hong Kong on Macaunke toine Kitain spetshallindoalovehis Päivännouzu-Aazies Suvi-Kitainmeren rannal. Hong Kongas eläy läs 7,5 miljonua hengie (v. 2017). Pinduala on 2,754.97 km². Virallizet kielet ollah kitain da anglien kielet.
Muamonkielenny 88,9% hongkongalazis pagizou kantonankitaikse, 4,3% angliekse da mandariinukitaikse 1,9%.
Histourii
[kohenda | kohenda tekstu]Hong Kong täytettih miehistöl vuvvennu 1841 enzimäzen oupiumsovan aigua. Nankingan rauhas Kitai andoi suaren Brituaniele, da Hong Kong rodih Brituanien koronukolouniekse. Allukse Hong Kong oli vaiku kalanpyvvändyhieru, eigo sie olluh suurdu eloipaikkua. Toizen oupiumsovan aigua oza Kowloonan niemimua rodih ozakse alovehtu. Vuvvennu 1898 "Uvvet Territouriet" kortomittih Brituaniele 99 vuvvekse. Vuvvessah 1997 Hong Kong oli Brituanien kolounii. Hong Kong työttih järilleh Kitaile heinykuus 1997. 1980-luvul Hong Kongua kučuttih Singaporen, Taivan'an da Suvi-Koreinke yhtekse "Aazien nelläkse tigrakse". Vuvvennu 2019 linnas tuli voimah uuzi turvallizuszakon, kudai nostatti suurii demonstartsieloi rahvahanvallallizien partieloin keskes.
Haldivolline javondu
[kohenda | kohenda tekstu]Hongkongas on 18 piirilöi (angl. district). Alovehnevvoston ozanottajat vallitah vuiborois joga nelläs vuozi. Jälgimäzet vuiborot piettih syvyskuus 2019. Hongkongan piirit ollah:
- Islands (kit. 離島區; Jyutping: lei4 dou2 keoi1)
- Kwai Tsing (kit. 葵青區; Jyutping: kwai4 cing1 keoi1)
- North (kit. 北區; Jyutping: bak1 keoi1 )
- Sai Kung (kit. 西貢區; Jyutping: sai1 gung3 keoi1)
- Sha Tin (kit. 沙田區; Jyutping: saa1 tin4 keoi1)
- Tai Po (kit. 大埔區; Jyutping: daai6 bou3 keoi1 )
- Tsuen Wan (kit. 荃灣區; Jyutping: cyun4 waan1 keoi1)
- Tuen Mun (kit. 屯門區; Jyutping: tyun4 mun4 keoi1)
- Yuen Long (kit. 元朗區; Jyutping: jyun4 long5 keoi1)
- Kowloon City (kit. 九龍城區; Jyutping: gau2 lung4 sing4 keoi1)
- Kwun Tong (kit. 觀塘區; Jyutping: gun1 tong4 keoi1)
- Sham Shui Po (kit. 深水埗區; Jyutping: sam1 seoi2 bou2 keoi1)
- Wong Tai Sin (kit. 黃大仙區; Jyutping: wong4 daai6 sin1 keoi1)
- Yau Tsim Mong (kit. 油尖旺區; Jyutping: jau4 zim1 mong6 keoi1)
- Central and Western (kit. 中西區; Jyutping: zung1 sai1 keoi1)
- Eastern (kit. 東區; Jyutping: dung1 keoi1)
- Southern (kit. 南區; Jyutping: naam1 keoi1)
- Wan Chai (kit. 灣仔區; Jyutping: waan1 zai2 keoi1)