Karjalan da vepsän kielen laitos

Karjalan da vepsän kielen laitos (ruadovuvvet 1990 -2013) oli Petroskoin valdivonyliopiston laitoksii, kus opastettih karjalua da vepsiä. Tänäpäi laitoksen ruavon jatkajannu on itämerensuomelazien kielien laitos, kudai perustettih Petroskoin valdivonyliopistoh endizen sijale vuvvennu 2013.

Perustandu

Karjalan da vepsän kielen laitos perustettih Petroskoin valdivonyliopistoh filolougizen tiedokunnan tyveh 1. ligakuudu vuvvennu 1990. Vuvvennu 1993 tämä laitos da suomen kielen da literatuuran laitos ruvettih kuulumah iččenäzeh tiedokundah, silloi oli perustettu itämerensuomelazien kielien da kul’tuuran tiedokundu, kudai ruadoi kaksikymmen vuottu. Vuvvennu 2012 tiedokundu heitti oman ruavon, sen sijah rodih kaksi laitostu: karjalan da vepsän kielen laitos da suomen kielen da literatuuran laitos. Mollembat ruvettih kuulumah filolougizeh tiedokundah. Vuvvennu 2013 laitokset yhtistettih da rodih yhtehine [itämerensuomelazien kielien laitos|itämerensuomelazien kielien laitos]] filolougizen tiedokunnan tyves.

Enzimäzet johtajat da opastajat

Karjalan da vepsän kielen laitoksen enzimäzenny johtajannu oli tundiettu kielentutkii Vieno Fedotova. Sil aigua paiči händy laitoksel ruadoi vie kolme hengie: kuulužat kielentutkijat, vienan da livvin kirjukielien luadijat da kehittäjät Pekka Zaikov da L'udmila Markianova, vepsän kielen tutkii da opastai Marija Mullonen. Nämä rahvas on äijän azuttu karjalan kielien kehittämizeh niškoi. Hyö luajittih enzimäzet karjalan da vepsänkielizet aberit, luvendukniigat, kieliopit, harjoituskogomukset. Konzu yliopistos algavui kielien opastundu opastusmaterjualuahäi ei olluh animittumua. Vieno Fedotovan jälles laitoksen johtajannu oli Ol'ga Gorškova, vuvves 1998 algajen - filolougien douhtoru, professoru Pekka Zaikov, kudai oli sit virras vuodessah 2009. Vuozinnu 2009-2011 johtajannu oli filolougien kandiduattu Natalaja Gilojeva, vuvves 2011 - filolougien kandiduattu Tatjana Paškova.

Laitoksen opastajat

Karjalan da vepsän kielien laitoksen enimät opastajat oldih karjalan da vepsän kielen ozastol opastunnuot. Karjalan libo vepsän kieli on heile muamankieli. Laitoksel ruadamas oldih Ol’ga Gorškova, Lidija Kallijeva, Jelena Bogdanova, Natalja Gilojeva, Ol’ga Karlova, Ol’ga Žukova, Valentina Rogozina, Jelena Filippova, Svetlana Rudakova, Jevgenii Karakin, Tatjana Paškova.

Tutkimusruado

Enimät opastajis opastuttih aspirantuuras, väitettih väitöskirjat. Vuozinnu 2003-2009 laitoksel filolougien kandiduatakse väitettih: - Jelena Bogdanova tutkii karjalan kielen refleksiivuverbilöi, - Natalja Gilojeva tutki karjalan kielen pronominoi, - Ol’ga Karlova tutki karjalan paikoinnimilöi, - Tatjana Paškova tutki karjalan kielen sanastuo: taudiloin nimityksii karjalan kieles, - Ol’ga Žukova tutki vepsäläzien itkuvirzien sanastuo. Tutkimusruado oli jogahizen yliopistos ruadajan opastajan tärgielöi ruadoloi. Laitoksen opastajat alalleh yhtyttih Ven’al dai ulgomualgi piettylöih konferensieloih, seminuaroih. Niilöin jälles piästettih ilmah tiedokirjutuksii.

Opastuskirjoin luajindu

Opastuskirjoin luadimine oli vie eräs opastajien ruadoloi. Kahtenkymmen vuvven aigah oli piästetty ilmah kielioppii, opastuskniigoi, harjoituskogomuksii, luvendukniigoi, paginsanakirjoi livvikse, vienakse da vepsäkse. Laitoksen opastajat azuttih kaksi tiedokonehkursua: Livvin kielen algukursu, sen luadijoinnu ollah Jelena Bogdanova da Natalja Gilojeva. Toine: Karjalan kielen (vienanmurdehen) morfolougii, sen luadi on Ol’ga Karlova.

Opastundu

Karjalan da vepsän kielen opastujat karjalan da vepsän kielen ližäkse opastuttih suomen kieldy. Se oli toine opastuttavu kieli. Karjalan da vepsän kielen opastandu oli juattu monih kursiloih: algukursu, iäniopin kursu, nominoin da verbilöin morfolougien kursat, virkehoppi, kiändämizen kursat, karjalan kielen murrehoppi, karjalan da suomen kielen verdailii kielioppi. Joga vuozikursal oli paginkielen kursatgi. Kiedy opastajes kai luvendot piettih karjalan libo vepsän kielel, kursu- da diplomuruadoloi opastujat sežo kirjutettih karjalan libo vepsän kielel.

Kul’tuurah harjaitandu

Opastundu karjalan da vepsän kielen ozastol ei olluh vai yhty opastundua. Nuoret syvendyttih karjalazien da vepsäläzien kul’tuurah da perindölöih. Opastajat yhtes opastujienke käydih muzieloih, ajeltih karjalazih da vepsäläzih kylih. Nuorižo harjoitteli karjalankielizes Čičiliušku-tyttitetras. Teatru perustettih vuvvennu 2005 sillozen laitoksen johtajan da Karjalan Rahvahan Liiton piämiehen Pekka Zaikovan kehoitukses, kudai ičegi oli teatran artistannu.

Ozastol opastunnuot

Karjalan da vepsän kielen laitokselpäi piäzi enämbi kolmiesadua hengie. Enimät karjalan da vepsän kielen spetsialistat, ket ruatah tänäpäi školis, joukkoviestimis, tutkimuslaitoksis, ket ollah karjalazet da vepsäläzet aktivistat, ollah tämän laitoksen opastujat.

Laitoksen jatkai

Tänäpäi karjalan da vepsän kielen laitoksen jatkajannu on Petroskoin valdivonyliopiston itämerensuomelazien kielien laitos. Laitoksel kui ennegi opastetah karjalan da vepsän kieldy da tämä laitos on ainavo Ven’an korgielois školis, kus opastetah karjalua da vepsiä piäainehennu.