Karjalan koivu

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Karjalan koivu on anukselaine pajojoukko, kudai pajattau karjalan kielel. On Karjalan koivun repertuaras pajuogi ven’an kielel. Karjalan koivu on Karjalan vahnimii pajojoukkoloi, kudaman ohjuajannu oli tundiettu muuzikkumies Ivan L'ovkin.

Perustandu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Karjalan koivu on perustettu Anuksenlinnah vuvvennu 1935 paikallizien intelligentoin kehoitukses.

Ohjuajat[Kohendele | Kohendele tekstua]

  • Vuvves 1957 horan ohjuajannu oli Vasilii Šaškin.
  • Vuozinnu 1960 – Anatolii Sidorkin.
  • Äijän vuottu Karjalan koivunke ruattih sizär da velli Zoja Autio da Nikolai Dubalov. Ven’an nevvostotazavallan da Karjalan tazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai Zoja Autio oli horan ohjuajannu 1970-1993 vuozil. Nikolai Dubalov on nerokas soittai, horan monien pajoloin luadii.
  • Vuvves 1994 horua ohjuau Natalja Pettinen.

Pajot[Kohendele | Kohendele tekstua]

Karjalan koivu pajattau kui vahnoi perindöllizii karjalazii pajoloi, mugai uuzii kirjutettuloi.

Pajattajat[Kohendele | Kohendele tekstua]

Horas on kymmenkundu pajattajii, enimät ollah karjalazet. Horas on kazvettu omat muuzikan kirjuttajat – Nikolai Dubalov da Nikolai Riškin da pajoloin sanoin kirjuttajat – Valentina Kodratjeva.

Matkustandu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Karjalan koivuu tundietah Karjalas da sen ulgopuolel. Hora kävyy pajattamah Karjalan kylih, Karjalan tazavallan ulgopuolele, rajan taguagi: Suomes.

Palkindot[Kohendele | Kohendele tekstua]

  • Vuvvennu 1974 Karjalan koivu sai Karjalan komsomolan palkindon.
  • Karjalan koivu on Kogo Ven’an I da II rahvahan taijon festivualin da monien toizien festivualiloin laureattu.
  • Vuvves 1984 Karjalan koivul on rahvahan pajojoukko -arvonimi. Sen hora tovendi vuvvennu 2006.
  • Vuvvennu 2016 Karjalan koivu sai Vladimir Brendojevan palkindon Täs synnynrannan minun algu –literatuurufestivualis Anukses.