Kielipezä

Kielipezä on kielen elavuttamizen metoudu, kudamua käytettih monis vähembistökielien mualois, kuavakse Suomes, Amerikas, Uvves Zellandies. Jälgiaijal tämä keino sai mielenkiinduo Ven'al. Etnižyön kauti kielipezä on neitrualine da demokruattine keino elavuttua kieldy.

Kielipezän piämiäränny on kazvattua kaksikielizii lapsii nenga, ku vie enne školua hyö tiettäs paiči ven'an keildy geneettizesti oman kielen – karjalan. Sih opastettas koin ulgopuolel. Älgiä ajatelkua, ku kerran työ etto pagize lapsenke karjalakse kois, kielipezä ei ole teih niškoih. Kielipezän azutah sinne, kus on vahnembien kova tahto jalloittua häviemizilleh olijua kieldy. Meijän lapset ozutetah karjalan kielen tuliedu aigua, hyöhäi jiähän meile peräh. Meile maksau panna kai hyvät omih lapsih nygöi, heijän kauti piästä kielen elämäh ielleh da ottua sih niškoih kai tutut mieros metoudat. Olettogo samua mieldy?

Kielipezäs lapset harjavutah kieleh kuunelten da käyttäjen sidä jogapäiväzis hommis. Kieldy täs ei opasteta grammatiekan mugah kui školas, a eläitetäh luonnollizesti. Kielipezän kazvattajat paistah lapsienke karjalakse ihan alguudah myöte, kaikis tilantehis, huolimata sidä ku lapset ezmäi ei ellendetä heidy. Iče lapset paistah keskenäh ven'akse libo sidä kieldy, kudamua heil himoittau paista. Kazvattajat annetah tiediä lapsile, ku ellendetäh kaiken ven'akse sanotun da ei pagizuteta lapsii karjalakse vägehes. Hyö hil'l'akkazin autetah heidy, työnytetäh ezmäzis sanois algajen. Lapsienkazvattajat ollah hyväntahtozet, hyvänsanazet. Joukos on hyvä da lämmin olla. Lapset varavottah ollah tiä: heijänke kižatah, heidy syötetäh, juotetah, huogaitetah, talutah pihal. Lapsile annetah valdua bobastua keskenäh, kelle pidäy - olemah kodvazen yksin.

On tietois, ku pienien lapsien kielelline pohju on rajatoi da nimittuine uuzi kieli ei ole heile stressannu. Lapset voijah yhtelaigua ottua mustoh mondu kieldy. Se niyhty ei merkiče sidä, ku ezmäzen kielen malto (meijän tilas ven'an malto) rikkovuu. Lapset opastutah kielipezän kieleh teriämbi migu tavallizen opastundan kauti. Hyö ruvetah ellendämäh kieldy ylen terväh, jo sentämän kuun aigua mendyy. Ruvetannehgo hyö terväh pagizemah karjalakse? Se on jo individualine dielo. Yhtet ruvetah sanomah sanoi da lyhyizii virkehii jo ylen terväh, jo ezmästy vuottu kielipezäh kävves. Toizil pidäy olla aigua, voi olla erähii vuozii. Roiteh mostugi lastu, kudamat ei ruveta pagizemah aktiivizesti kielipezän kieldy, no ruvetah hyvin ellendämäh sidä da maltamah sellittiäkseh sanotus. Kaikkii nämii lapsii pietäh kaksikielizinny.

Kazvattajile abuh kielijoukkoh kävväh muga sanotut etnotjutorat. Net ollah kylän ihan tavallizet eläjät, kui naizet mugai miehet, kudamat maltetah karjalan kieldy da hyväl mielel oldas valmehet auttamah kielipezän ruadajile pagizuttamah lapsii. Etnotjutorat voijah sanella zuakkunazii, pajattua lapsile, juohattua kazvattajile sen-tämän sanazen karjalakse. Vahnemban sugupolven kielinero vois olla suurekse avuke kielipezän ruandas.

Kielipezäs vahnembile sanellah midä lapset ruattih päivän aigah, mih opastuttih. Vahnembat voijah kaččuo materjualoi iče kois libo kazvattajat autetah heidy. Pietäh yhtehizii viettoloi. Vahnembat voijah kävvä karjalan kielen kursoil täs, Karjalan Kielen Kois. Kielipezä vaikuttau kylän elaigah, kielipezän kauti rahvas ruvetah enämbäl suvaimah karjalan kieldy da kiändymäh sih puoleh očin. Tiettäväine, kielen omaksumine lapsel roih teriämbi, ku häi suas kuulta sidä kielipezän ulgopuolel – kois, buaballuo da died'oilluo. Čotas oldas kai omat, kuduat maltetah karjalua. On tärgei, ku lapsi suas kuulta karjalua muisgi paiči omis kazvattajispäi.

Kielipezät ollah avvoi ei vai karjalazih niškoih, sinne voijah kävvä kaikkien kanzoin lastu. Kul'tuurizes yhteskunnas tiediä paikallizen kielen on arvožus. Kahten kielen malto pienete luadiu lastu aktiivizenny, tiijonhimozennu da mielevänny. Kaksikielizel lapsel školas opastundu andavuu kebjiembäh, hyö helpombal opastutah uuzih kielih.

Vieljärven kielipezä.

”N'apukat” – nimine karjalankieline (anuksenkarjala, livvi) kielipezä. On pienien lapsien päivyhoidokohtu. On azuttu Ven'an Karjalah, Vieljärven kyläh, Karjalan Kielen Kodih vuvvennu 2017. Ruadau ”Karjalan Kielen Kodi” – yhtevyksen väil. Tänne argipäivin (7.30 – 17.30) kävväh 1,5 - 7 vuodehizet vieljärveläzet lapset. Niidy on yheksä. Kielipezä auttau andua vähembistökielen – karjalan kielen - vahnembas polves kazvuajale polvele, pienile lapsile. Karjalan Kielen Koin kielipezä mustoittau tavalizen lapsienpäivykoin ruandua. Vai ero on se, ku ruadajat paistah lapsile karjalan kieldy kaiken päivän kiändämätä ven'akse. Allus lapset ei ellendetä sanotun, ga hyvin harjavutah aijan mugah. Midä pienembi lapsi on, sidä teriämbi harjavuu. Lapsienkazvattajat autetah lapsii ellendämäh da omaksumah karjalan kielen argipäivällizes kieliymbäristös. Kielipezäs kižatah, elostetah, opastutah, syvväh, kävväh pihal, muatah päivyunen, ruatah luovua ruaduo. Lapsienke ollah hyväzilleh, arvostetah heijän oigevuksii. Lapsien vahnembat autetah kielipeziä da iče ollah kieles kiini. Kielipezäs noutah lapsien kaksikieližytty. Lapset paistah keskenäh ven'an kieldy, ga paistes lapsienkazvattajienke heidy työnytetäh da kannatetah sanomah karjalakse. Kielipezän ulgopuolel lapset opastutah pagizemah ven'akse, kielipezäs – karjalan kielen.