Kirjaimikko

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči

Kirjaimikko libo kirjaimisto on tietyn kielen iännehkirjutukseh vakiintunuh jälletetty kogomus kirjaimii. Iännehkirjutus on yksi muailman kirjutussistiemoin kolmes perusluavus tavukirjutuksen da sanakirjutuksen kel.

Kirjaimikko, kirjaimisto da merkistö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kirjaimistuo voi pidiä kirjaimikon yläkäzittehenny. Kirjaimistos on tavan mugah enämbi kirjaimii, migu mintah yksittäzen kielen kirjuttamizeh pidäy. Kirjaimisto sežo ei miäritä kirjaimikon jälletysty.

Tiedotehniellizes nägökannas voibi paista merkistös, kudamah kuuluu kirjaimien ližäkse toizetgi kirjutusmerkit, muga kui välimerkit da noumerot.

Kirjaimien nimet[Kohendele | Kohendele tekstua]

Hos seemiläine kirjaimikko kuva eri iändehii, kirjaimet oli alukse luajittu azuteksien da elättilöin kuvis. Jogahine kirjain ezitti kudamidä nengostu elementua, kudaman nimi seemiläzes kieles algoi sil kirjaimel. Ezimerkikse kirjaimikon nellän enzimäzen kirjaimen nimet, alef, beth, gimel da dalet, tarkoitettih varsinazesti häkkii, taloidu, verbl'uudua da ustu. Ku kirjaimikko tuli käyttöh kreikas, niilöin nimetgi otettih kreikan kieleh, kudamas net muututtih muodoh alfa, beeta, gamma da delta. Toizin kui seemiläzis kieleis, kreikas nämmä nimet tarkoitettih vaiku kirjaimii. Äijät latinalastugi kirjaimistuo käyttäjän kielen kirjaimikkuo tarkoittai sana (alphabet libo alfabet) on luajittu kreikan kirjaimikon kahten enzimäzen kirjaimen nimespäi.

Latinalazes kirjaimikos kirjaimien nimii yksikai ei jo käytetty. Tavan mugah vokalih viitatah iändäjen se pitkänny, da konsonantan edeh libo sen peräh pannah mitah iändämisty avvuttai vokali (h = hoo, l = el, ž = žee).

Karjalan kielen kirjaimikko[Kohendele | Kohendele tekstua]

Karjalan kieles käytetäh latinalastu kirjaimistuo, kudamah on ližätty erähii kirjaimii, kudamii latinas ei ole Ä, Ö, Č, Š da Ž.

Kačo sežo[Kohendele | Kohendele tekstua]