Kirjutussistiemu

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valdivoloin piäkielien da erähien suurimien vähembistökielien kirjutussistiemat.
Iändehellizet:
latinalaine Kirilline kirilline da latinalaine kreikkalaine georgielaine armenielaine
Logografizet da tavukirjutukset:
Hanzi Kana +Kanji Hangul Hangul da rajoitetusti Hanja(L)
Abjadat:
arabielaine arabielaine da latinalaine heprealaine
Abugidat:
pohjasindielaine suvi-indielaine etiopielaine Thaana Kanadan alguperäskielien tavukirjutus

Kirjutussistiemu on simvolois rodivui merkisistiemu, kudamal tallendetah kieldy kirjutuksekse. Kirjutussistieman kolme perusluaduu ollah sanakirjutus, tavukirjutus da iänneh- libo kirjaimikkokirjutus.

Kirjutussistiemoin luavut[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kirjutussistiemat juatahes kolmeh joukkoh: logografine libo sanakirjutus, sillabine libo tavukirjutus da iänneh- libo kirjaimikkokirjutus. Kirjutussistiemois yhtelläh on puaksuh piirdehii kahtes libo kolmes joukos, min periä javottelu voibi olla jygiedy. Vahnimat kirjutusmuvvot oldih enimyölleh sanakirjutussistiemoi, kudamat pohjattihes kuvakirjutukseh.

Sanakirjutus[Kohendele | Kohendele tekstua]

Tärgevin da läs ainavo tänäpäi käytäs olii logografine libo sanakirjutussistiemu on kitain kirjutussistiemu, kudamua on käytetty pienien muutoksienke kitais, japounii, koreas, vietnamas da erähis toizis päivännouzuaazielazis kielis.

Sanakirjutuksen perusyksikkö logogrammu on kirjutusmerki, kudai ezittäy kogonastu kieliopillistu sanua. Enimii kitain kirjutusmerkilöi pietäh logogramoinnu. Ku jogahine kirjutusmerki vastuau yhtysanua (libo tarkemmin morfeemoi), pidäy erilazii logogrammoi suuri miäry. Kirjutusmerkilöin suuri miäryda niilöin opastundan jygevysonkin sanakirjutuksen heikkovus kirjaimikkosistiemah verratunnu.

Sanakirjutussistiemoi[Kohendele | Kohendele tekstua]

Tavukirjutus[Kohendele | Kohendele tekstua]

Sillabizes libo tavukirjutukses kirjutusmerkit vastatah tavuloi, kudamis sanat roitahes. Varsinazes tavukirjutukses ei ole sistiemallistu samanluaduzuttu nengozien kirjutusmerkilöin välil, kudamien evustettulois tavulois on samoi iändehii: ezimerkikse tavuloi ke, ka da ko evustavien merkilöin välil ei ole yhtennägözytty, kudai evustas iännehty k. Tämä eroittau tavukirjutuksen abugidu-luaduzes kirjaimikkokirjutukses, kudamas yksimerki tavan mugah evustau tavuu, no kudamas lähäzii iändehii sižäldäjien tavuloin merkit ollah samanluaduzii.

Tavukirjutussistiemoi[Kohendele | Kohendele tekstua]

Iänneh- libo kirjaimikkokirjutus[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kirjaimikko on joukko kirjaimii, kudamis jogahine vastuau kudakui paistun kielen foneemua. Täydellisesti foneettisessa aakkostossa foneemit ja kirjaimet vastaavat toisiaan yksikäsitteisesti: kirjoittaja voi päätellä sanan kirjoitusasun sen äänneasusta, ja lukija voi päätellä sanan äänneasun sen kirjoitusasusta.

Aakkoskirjutussistiemoi[Kohendele | Kohendele tekstua]

Abjadat[Kohendele | Kohendele tekstua]

Abjabat oldih ammuzimbii kirjaimikkoloi. Niilöis jogahizele konsonantale on oma kirjain, no vokalikirjaimii ei ole nivouze, libo niilöis käytetäh vaiku erähis tilandehis. Käytändös kai tunnetut abjadat peritähes seemiläzele kielele kehitetys kirjaimikos. Mm. heprealaine da arabielaine kirjutus kuulutah abjadoih (sana abjad tulou arabien kielen sanas, kudai tarkoittau kirjaimikkuo).