Kirjutussistiemu

Valdivoloin piäkielien da erähien suurimien vähembistökielien kirjutussistiemat.

Iändehellizet: latinalaine Kirilline kirilline da latinalaine kreikkalaine georgielaine armenielaine	Logografizet da tavukirjutukset: Hanzi Kana +Kanji Hangul Hangul da rajoitetusti Hanja(L)
Abjadat: arabielaine arabielaine da latinalaine heprealaine	Abugidat: pohjasindielaine suvi-indielaine etiopielaine Thaana Kanadan alguperäskielien tavukirjutus

Kirjutussistiemu on simvolois rodivui merkisistiemu, kudamal tallendetah kieldy kirjutuksekse. Kirjutussistieman kolme perusluaduu ollah sanakirjutus, tavukirjutus da iänneh- libo kirjaimikkokirjutus.

Kirjutussistiemoin luavut

Kirjutussistiemat juatahes kolmeh joukkoh: logografine libo sanakirjutus, sillabine libo tavukirjutus da iänneh- libo kirjaimikkokirjutus. Kirjutussistiemois yhtelläh on puaksuh piirdehii kahtes libo kolmes joukos, min periä javottelu voibi olla jygiedy. Vahnimat kirjutusmuvvot oldih enimyölleh sanakirjutussistiemoi, kudamat pohjattihes kuvakirjutukseh.

Sanakirjutus

Tärgevin da läs ainavo tänäpäi käytäs olii logografine libo sanakirjutussistiemu on kitain kirjutussistiemu, kudamua on käytetty pienien muutoksienke kitais, japounii, koreas, vietnamas da erähis toizis päivännouzuaazielazis kielis.

Sanakirjutuksen perusyksikkö logogrammu on kirjutusmerki, kudai ezittäy kogonastu kieliopillistu sanua. Enimii kitain kirjutusmerkilöi pietäh logogramoinnu. Ku jogahine kirjutusmerki vastuau yhtysanua (libo tarkemmin morfeemoi), pidäy erilazii logogrammoi suuri miäry. Kirjutusmerkilöin suuri miäryda niilöin opastundan jygevysonkin sanakirjutuksen heikkovus kirjaimikkosistiemah verratunnu.

Sanakirjutussistiemoi

• Kitain kirjutussistiemu (Hanzi)
• Ammuzen egiptan hieroglifat
• Mayan kirjutussistiemu (maya)

Tavukirjutus

Sillabizes libo tavukirjutukses kirjutusmerkit vastatah tavuloi, kudamis sanat roitahes. Varsinazes tavukirjutukses ei ole sistiemallistu samanluaduzuttu nengozien kirjutusmerkilöin välil, kudamien evustettulois tavulois on samoi iändehii: ezimerkikse tavuloi ke, ka da ko evustavien merkilöin välil ei ole yhtennägözytty, kudai evustas iännehty k. Tämä eroittau tavukirjutuksen abugidu-luaduzes kirjaimikkokirjutukses, kudamas yksimerki tavan mugah evustau tavuu, no kudamas lähäzii iändehii sižäldäjien tavuloin merkit ollah samanluaduzii.

Tavukirjutussistiemoi

• Čerokeelainen kirjaimikko (čerokee)
• Hiragana (japounii)
• Katakana (japounii)

Iänneh- libo kirjaimikkokirjutus

Kirjaimikko on joukko kirjaimii, kudamis jogahine vastuau kudakui paistun kielen foneemua. Täydellisesti foneettisessa aakkostossa foneemit ja kirjaimet vastaavat toisiaan yksikäsitteisesti: kirjoittaja voi päätellä sanan kirjoitusasun sen äänneasusta, ja lukija voi päätellä sanan äänneasun sen kirjoitusasusta.

Aakkoskirjutussistiemoi

• Kreikkalaine kirjaimikko
• Kyrillinen kirjaimikko
• Latinalaine kirjaimikko
• Čökehkirjutus

Abjadat

Abjabat oldih ammuzimbii kirjaimikkoloi. Niilöis jogahizele konsonantale on oma kirjain, no vokalikirjaimii ei ole nivouze, libo niilöis käytetäh vaiku erähis tilandehis. Käytändös kai tunnetut abjadat peritähes seemiläzele kielele kehitetys kirjaimikos. Mm. heprealaine da arabielaine kirjutus kuulutah abjadoih (sana abjad tulou arabien kielen sanas, kudai tarkoittau kirjaimikkuo).