Kongfucelaižus
Kongfucelaižus (jap. 儒學, Rúxué) on Kitais roinnuhes morualine da yhteskunnalline oppi, kudai kehittyi kitailazen filosoufan Muasteri Kongan libo Kongfucen (551–479 eaa.) opastuksis. Kongfucelaižuol ei ole oma jumalkäzitysty, no päivänlaskumualois se yksikai kategouriziruijah uskondokse. Konfucelaižuon keskehizimät tekstat ollah Viizi klassiekkua da Sanelendat.
Histourii[Kohendele | Kohendele tekstua]
Kongfucen elos[Kohendele | Kohendele tekstua]
Muasteri Kongan eläjes, kevätty da sygyzyy -kavvel nygözen Kitain valdivon alovehel sijaičči monii toine tostu vastah borčuijua korolestvua. Aijan suurien muutoksien täh äijät ajattelijat kaččelemah rahvaskunnallizii probliemoi. Aigua kučutahgi borčuiččijoin valdivoloin da sadoin filousofoin aigukavvekse.[1]
Lähtehet[Kohendele | Kohendele tekstua]
- Ketola, Kimmo ym.: Eeden 7. Maailmanuskonnot. Helsinki: Edita, 2003. ISBN 951-37-3683-0.
Viittehet[Kohendele | Kohendele tekstua]
- ↑ Eeden 7. Maailmanuskonnot, s. 46–55.