Luonnon talovus

On otettu Wikipedii-späi

Luonnon talovus on Karjalan Kanzallizen muzein alallizii ekspozitsieloi, kudai sanelou Karjalan kandurahvahien – karjalazien, vepsäläzien, ven’alazien – perindöllizis ruadolois vuozisavoin XIX-XX enzimäzen kolmandeksen aigua. Ekspozitsies on vahnua vekhehty, kuvua da materjualua. Ekspozitsii avattih vuvvennu 2013 Luonnon talovus -projektan hantuzis, kudamah suadih kannatustu Potaninan fondaspäi.

Syväindö[kohenda | kohenda tekstu]

Enzimäine zualu[kohenda | kohenda tekstu]

Ekspozitsii on juattu zualoin mugah. Enzimäzes on sanottu kandurahvahien veziruadolois, kudamih kuulutah kalan da merizvierilöin suandu, helmen pyvvändy. Ozutteluvehkien joukos on vahnu hongoi da kahtes puus luajittu hongoi, verkokuožali, jiäkengy, tuulaskobru da äijy midä muudu, midä pidi pyydöh lähtenyöle.

Toine zualu[kohenda | kohenda tekstu]

Toizes zualas on sanottu muanruadolois da meččyhommis. Täs voibi tarkembah tiijustua heinarres da leikkavos, žiivatoin piendäs da paimendukses, mečästämizes, muarjoin da grivoin keriämizes.
Sidä paiči ekspozitsies suau kuunnelta žiivatoin da meččyzvierilöin iänii, paimoin soitandua da rahvahan luguloi karjalakse, kudamien joukos on enzimäzen kerran karjan pihale työnnändän lugu da lugu mečännenäs. Materjualu on otettu Karjalan Kanzallizen muzein, Petroskoin konservatourien da Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan arhiivaspäi.

Elostusperti[kohenda | kohenda tekstu]

Kolmas zualu on elostusperti. Sit pertis on omat ižändät: mečän, vien da koin ižändy. Niilöin tytit luadi Karjalan tundiettu muasteri Boris Kudr’avtsev. Pertis on äijy elostustu. ”Syömizien čupus” voibi tiijustua, midä keitettih da pastettih kandurahvas. Tiijustua, midä luajitah nižus, rugehes, kagras da ozras, suau toizes elostukses. Kolmas on omistettu rahvahan vahnale kalenduarale. Sih niškoi on luajittu kubiekat kuuloin nimienke da on vahnu puuhine kepin jyttyine kalenduaru. Keskipertii on vie yksi suuri nägyi elostus. Se on pohjazen muan makiettu, tälle muale on luajittu taloit da eläjät. Elostettuu rubiet tiedämäh, kui harjavuo elämäh korbimečäs.
Elostuspertis voibi kaččuo fil’mua d’oktin valutandas, pelvasniitin luajindas, muan kynnös, kalan keitändäs da šipainiekoin pastandas.

Karjalan da vepsän kieli nägövis[kohenda | kohenda tekstu]

Kanzallizes muzeis kai tiijot da vehkehien nimet ollah kirjutettu kahtel kielel: ven’akse da angliekse. Se on taba. Luonnon talovus -ekspozitsieh niškoi on luajittu opaskirjat karjalan kielen kahtel murdehel: livvikse da vienakse da vepsän kielel. Oma opaskirju eriluaduzien tehtävienke kandurahvahien kielil on luajittugi elostuspertih niškoi.

Linkit[kohenda | kohenda tekstu]

https://web.archive.org/web/20161115050402/http://nmrk.karelia.ru/site/section/800