Maido

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Stokan maiduo.

Maido on imettäjien nännilöispäi libo maidorauhnoispäi erittämy nestemäine aineh, kuduan tarkoitus on syöttiä imettävii.

Paginkieles tavan mugah maijol tarkoitetah lehmän maiduo. Lehmänmaijon ližäkse vie vuohen,[1] lambahan[2] da vezibuivolan[3] maido ollah talovuon da einehellizesti merkittävii. Vie hevon,[4] verbl'uudan[5] da oslan[6] maiduo on käytetty ihmissyömizenny.

Histourii[Kohendele | Kohendele tekstua]

Vermeeran Maidotyttö

Maiduo on säilytetty hapattamal maidohappobakteerieloin libo drožein avul hapanmaijokse. Maiduo käytettih jo enne vuottu 6500 eaa. Padoih jiännyöt orguanizet jiändehet tovistetah, gu lypsämine oli suosittu alovehil, kudualois lehmät oldih tavallizimbii migu lambahat da vuohet[7].

Maijon minerualuainehet[Kohendele | Kohendele tekstua]

Maijos on äijy minerualuainehtu, ezim.: kal’tsiedu, magniedu, kaliedu, fosforua, hluorua da rikkii.

Kal’tsii on maijon ylen tärgei aineh. Sidä maijos on 100 – 140 mg%. Sen miäry riippuu lehmän syömizes, rovus da vuvvenaijas. Kezäl maijos on vähembi kal’tsiedu, kui talvel.

Fosforua maijos on läs 74 – 130 mg%. Sen miäry riippuu lehmän syömizes da rovus.

Magniedu maijos on vähän: 12 – 14 mg%. Se on tärgei aineh.

Kaliedu maijos on läs 135 – 170 mg%, natriedu 30 – 77 mg%, hluorua on 90 – 120 mg%.

Maijon ominažuot[Kohendele | Kohendele tekstua]

Hyvä maido on ilmai šakšuu da hiudalehii. Sen väri on valgei.

Maijon maguh da hajuh vaikutetah lehmän rodu, tervehys, syömine, maijon säilytysolot dmi.


Maijon käyttämine[Kohendele | Kohendele tekstua]

Maiduo käytetäh erilazien pudroloin valmistamizes. Sidä ližätäh čuajuh da koufeih. Maijos luajitah äijy syömisty, ezim. juustuo, sliuhkoi, kannatestu, ruahtuo, r’aženkua, ruahtomaijonvetty, kefiirua, jogurtua, hapainmaiduo imi.


Mielenkiindozet faktat[Kohendele | Kohendele tekstua]

Äijien kanzoin starinois kuulužat jumalat juodih žiivattoin maiduo (ezim. Zevsua syötettih kozan maijol).

Vuonnu 1923 vägevy mies Bernard Manfadden kirjutti žurnualah kirjutuksen, kudamas häi kuččui vastelypsettyy maiduo tovvelizekse ”väin eleksiirakse”.


  1. http://www.adga.org/index.php?option%7CNimeke = General Information|Julkaisija = American Dairy Goat Association|Viitattu = 24.10.2013
  2. Goat and sheep milk products Naturemade
  3. http://www.ilri.org/InfoServ/Webpub/fulldocs/SmHDairy/chap6.html%7CNimeke = Milking buffalo|Julkaisija = International Livestock Research Institute|Tekijä = Mudgal, V. D.|Viitattu = 25.5.2014|Kieli =
  4. Horse Milk - A rare and precious commodity Burleson Arabians
  5. Ways of improving cheese made from camel milk FAO
  6. The place of donkeys in society. Welfare of Dinkeys
  7. Earliest date for milk use in the Near East and southeastern Europe linked to cattle herding Nature.com