Maidovalas

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Maidovalas
Maidovalas

Maidovalas (lat. Delphinapterus leucas) on narvallazien hammasvalahien laji.

Ulgonägö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Maidovalahan nahku on yhty värii. Vastesuavut yksilöt ollah muzavansinizet, yhtenvuotizet ollah harmuat, harmuahkot da valgosinizet. Yksilöt, kudamile on 3–5 vuottu, ollah valgiet.

Suurimmat uročut ollah 6 m piduhuttu da painetah 2 t. Emäčyt ollah pienemmät. Maidovalahan piä on pienehkö, «oččaine», ilmai n’okkua. Kaglan selgyranguluuhut ei yhtistytä, sendäh net elätit voijah kiändiä piät. Rinnanevät ollah pienet, piduliččuhizet. Selgyeviä ei ole, sendäh latinakse maidovalastu kučutah Delphinapterus – «Siivettömäkse del’finakse».

Leviemine[Kohendele | Kohendele tekstua]

Maidovalahat eletäh 50° da 80° p.l. välil, arktizis, Valgies, Beringovos, Ohotizes merilöis. Talviloil sidä voi vastata Balties meres.

Elämän taba da syömine[Kohendele | Kohendele tekstua]

Enimyölleh maidovalas syöy parvikalua (villakuorehtu, tr’oskua, jiämerenseitii, seldii, navuagua, kambalua, siijan da lohin lajii); ruakkoi da mol’uskoi.

Maidovalahat ei tavata sualistu, a imietäh sidä. Yhtes päiväs täyzi-igäine yksilö syöy läs 15 kg syömisty. Puaksuh, gu suaja syömisty, maidovalahat kävväh suurih jogiloih, ezim. Obih, Jenisejah, Lenah, Amurah.

Talvel maidovalahile on jygei. Net kuollah, konzu ukonlähtiet jiävytäh libo maidovalahien karju puuttuu jiäridah. Talvel valgei kondii meččuiččou maidovalahii ukonlähtilöin rinnal da suatetah čusviettomakse käbälil. Toinen maidovalahien vihaniekku on miekkuvalas.

Maidovalahat siirrytäh karjoil, kudamat ollah kahtu lajii. Yksi on joukot 1–3 täyzi-igäzis emäččylöis (arbaillen sizäris) da niilöin eriigähizis poigazis. Toine on joukot 8–16 täyzi-igäzis uroččulois. Toiči maidovalahat kerävytäh suurih karjoih sadois da tuhanzis yksikkölöis.

Maidovalahat ollah socializet elätit. Amerikkalazet kučutah niilöi merikanarilinnuikse (sea canary) da ven’alazil on oma «möngyö maidovalahal» (реветь белугой) frazeologizmu, sendäh gu elätit annetah äijy erilastu iändy. Tiedomiehet laskiettih läs 50 iändy (viheldys, vingeh, čiyčetys, kradžineh, mängeh, möngyh). Tädä paiči maidovalahat käytetäh «rungan da rožan kieldy».

Talovuon merkičys[Kohendele | Kohendele tekstua]

Käytetäh vaigu maidovalahien nahkua da razvuo. Kolmen viimizen vuozikymmenien aigah Ven’al suajah vaigu moni kymmendy yksikkyö Pohjazen da Loittozen Päivännouzun mualoin rahvahih, tutkimizeh da del’finuarioloih niškoi.

Maidovalas hyvin eläy vägivallas da sidä voijah harjaittua hyvin. Ruadau ristikanzan hyväkse: tuou laittehet čukeldujile, eččiy kadonnuzii vehkehii, snimaiččou videokameral.