Muumi

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tove Jansson Muumi-kuklazienke vuvvennu 1956.

Muumit (ruočikse Mumintroll) on suomenruoččilazen kirjuttajan da taidoilijan Tove Janssonan kirjoin piälimäzet urhoit. Muumipeigoit ollah Skandinaavien peigoloin (trolliloin) loittozet ezi-ižät. Hyö ollah valgiet da pyöryžät, heil ollah suuret turvat. Enne muumit elettih rahvahien kodilois päččilöin tagan, kui torillit da koinižändät. Ga aijan aloh höyrylämmitys läs kogonah eisti unohtuksih päčit, da muumiloil pidi mennä eččimäh toizii eländykohtii.

Allus algajen Tove Jansson pani Muumile Ninnettäi-nimen da käytti sen kuvua rounoku embleemannu libo allekirjutuksennu. Ninnettäi oli kaikis Janssonan piirustettulois čomazis da nagrokuvis. Ninnettäi ylen äijäl eruou  muumin myöhembäzes kuvas, häi on äijiä laihembi, hänel on pitky kaidu nenä da korvazet, kuduat ollah gu sarvuot rouno (hänenmoizet ollah muumitgi aijembazis čomazis).

Tundietuimbii muumihahmoloi on Muumipeigoi, kudai eläy omassah muumiperehen kel. Muumipeigoi on piälimäine urhoi. Händy kaikin suvaijah, häi on mielyttäväh luaduh oigei, huolekas, suvaiččou omii vahnembii da dovariššoi. Häi lapsien jyttyöh hyväl mielel lähtöy matkah da vuottau šeikkailuloi. Häi suvaiččou uuttu, tundemattomua, peittoperästy da kummanluadustu. Toiči pienel Muumipeigoil ozutahes, ku aigu hillenöy, mielet kazvetah, ga se kazvau iče Muumipeigoi. Tavan mugah Muumipeigoi on rohkei, ga toiči varuau. Häi hyväl mielel tuttavuu kaikkih, ga Muumimami on huoles sen periä.

Muumiloin huoletoi da mielevy sugu eläy omas kois Muuminotkos, hos erähän aijan hyö elettih majakantalois da teatras. Kummanluaduine mieli on Muumitalois da heijän notkos. Tiä hyvin vastatah jogahistu, tulgah heile hos ken, tiä istutetah stolah, pannah muate, da jätetäh elämäh ”ilmazekse igiä”. ”Muumimami da Muumitata vai pandih uuttu magavosijua da suurendettih syöndystolua”.

Muumit ollah kuviteltut olendot, kuduat eletäh ristikanzoin jyttyöh. Heijän suarnalline unelmu on todevuttua jogapäiväzes elaijas parahimat mahtot, midä on rahvahis. Tavallizen elaijan hyvys, kuduadu hyö tahtottas kaikis enimäl, voibi olla vaigu silloi, konzu jogahizel on valdu olla omannu ičenny, ga niken ei voi duumaija vaigu omua iččie.

Jansson kirjutti ruočin kielel mondu Muumi-kirjua. Häi čomendi omassah kirjat kuvil. Muumi-kirjat oldih enzimäi jullattu ruočikse, sen jälles niidy kiännettih kymmenile toizile kielile. Jumoristizii da hyväntahtozii muumi-kirjoi on kiännetty 43 eri kielele, da niilöin pohjal on luajittu kui kirjoi da sarjukoomiksoi, mugai mul’tfil’mua, interaktiivistu kirjua, mondu ozutelmua dai ouperu. Enzimäine Muumi-tevos Småtrollen och den stora översvämningen (”Muumit da suuri viennouzu”, ei ole kiännetty karjalakse) oli piässyh ilmah vuvvennu 1945.

Muumiloin muailmankuulužuoh ylen äijäl vaikutettih Tove da Lars Janssonan Muumi-sarjukoomiksat, kudamii jullattih vuvves 1954 ezmäi The Evening News -lehtes Londonas da myöhembä 40 muas 20 miljounale lugijale. Muumiloi ylen äijäl suvaijah Japounies.

Muumihahmot[Kohendele | Kohendele tekstua]

Muumit eletäh Muuminotkos olijas Muumitalois. Muumipereheh kuulutah Muumipeigoi da hänen muamah Muumimami da tuattah Muumitata, sego perehen ottolapsi Nipsu. Muuminotkon eläjih kuulutah sežo ezimerkikse Ninnineidoi, Mymmeli, pieni Myy, Ninnettäi, Vilijonka omissah lapsienke, Muikkuine, Mörgö, Hemuli da Haižuli. Harvembah nähtylöi hahmoloi ollah ezimerkikse Tiedoiniekku, Tuu-tikki, Surku, Jenni-t’outa sego Tiuhti da Viuhti. Sobii muumit ei käytetä, hos Muumimamil ainos ongi piäl peredniekky da Muumitatal omassah piäs tsilindruhattu. Yhtelläh kezoidu kylbijes muumit šuorivutah uindusobih. Muumipeigoi on Tove Janssonan alter ego, ga pieni Myy da Tiuhti sežo ollah häneh päi, hemulitgi. Muumimamin selgienny ezikuvannu oli kirjuttajan muamo. Voibi sanuo, muumiloih äijäl vaikutettih Tove Janssonan oma pereh da dovarišat.