Ninnettäi

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ninnettäi Naantalin Muumimuailmas.

Ninnettäi (suom. Niisku, ruoč. Snorken) on figuuru suomenruoččilazen taidoilijan Tove Janssonan kuvittehellizes muumiperehes kerdojis Muumi-kniigois. Ninnettäi on sežo myödäi Japounies 90-luvul luajitus animaciisarjas Muuminotkon starinoi (suomekse Muumilaakson tarinoita), kudai pohjavuu Tove Janssonan kniigoih da Tove da Lars Janssonan Muumi-sarjukoomiksoih. Sarjukoomiksupiirdäi da kirjuttai Lars Jansson oli Tove Janssonan velli.

Ninnettäi on myödäi vaiku kahtes kniigas: Muumipeigoi da händytiähti da Tiedoiniekan hattu -kniigois. Animaciisarjas häi ei ole piäfiguuroi ga on myödäi äijy enämbi, migu Janssonan tevoksis. Kniigois Ninnettäi on tavalline lapsi, ga animaciisarjas häi on keksii da tiedomies.

Ninnettäjän sizär on Ninnineidoi, kudai on Muumi-kniigoin piäfiguuran Muumipeigoin mielespietty. Paiči Ninnineidoin vellie, ninnettäi-nimel kučutah myös kogo ninnettäjien lajii. Alguperäzis Tove Janssonan Muumi-kniigois kerrotah, ku ninnettäjät ollah lähästy suguu muumiloile. Kniigois ninnettäjät vaihtetah värii tundoloin mugah.

Tove da Lars Janssonan resunkois Ninnettäi on samannägöine, gu Muumipeigoi. Muumipeigoi da händytiähti -kniigas Muumipeigoin dovariššu Muikkuine tottu mainiččou, ku Ninnettäi on valpahanfiolietovoi da Muumipeigoi valgei. Erähäs Tove Janssonan piirretys värillizes kanzikuvas Muumipeigoi, Ninnettäi da Ninnineidoi kai ollah valgeidu. Tiedoiniekan hattu -kniigas on kuva, kudamas Ninnettäjäl on parikku piäs, ku häi on sud’d’annu Mörrön suudoistundos. ”Muuminotkon starinois” Ninnettäjäl on očkat da oččutukku.

Ninnettäi Muuminotkon starinois[Kohendele | Kohendele tekstua]

Animaciisarjas Ninnettäi puaksuh kuvatah ylbiekse da kaikentiedäjäkse. Häi keksiy ainos dieloloi, kudamat ollah Muuminotkol harvinazii. Ninnettäjän tärgevimbii projektoi oldih kaksi ilmulaivua, kudamii häi luadi omas masterskois.

Ninnettäjän enzimäine ilmulaivu mustoitti laivua. Laivua ohjattih rul’al da sen oli tarkoitus lendiä liikkujil siibilöil da rotoroil, ga Ninnettäi ei maltanuh keksie laivale tarbehekse tevokastu poltoainehtu. Seeries ”Suuri pamahtus” (suomekse Iso jysäys) keksii Muhveli kerdoi Ninnettäjäl, ku häi oli luadinuh ilmulaivah sobijua poltoainehtu. Sendäh ku Ninnettäi ei uskonuh, ku Muhvelin poltoaineh on sobijua, Muhveli da Haižuli livahtettihes Ninnettäjän masterskoih. Da sendäh ku Muhvelin poltoaineh oli liijan vägeviä, ilmulaivu räjähtihes da hävitti samaiten kogo Ninnettäjän masterskoin.

Toine laivu oli enzimästy pienembi: laivah syndyi vaiku kullettai da yksi passažiiru. Ylen suuri ilmumiäččy pidi uvven laivan ilmas, da laivua ohjattih rotoroil, kudamat oldih laivan sivuloil. Ninnettäi piäzi koitehajol kezän lopul, da ku talvi tuli, häi lähti uvven laivanke suvehpäi. Ninnettäjän lähtemizeh lopehes enzimäine ”Muuminotkon starinoi” -sarju. Sarjan uuzis seerielois (seeriet 77–101) Ninnettäjiä enämbi ei ole.