Nieglikko

Nieglikko

Tavalline nieglikko libo jevrouppalaine nieglikko (lat. Erinaceus europaeus) on imettäjiä jevrazilazien nieglikkoloin lajii, nieglikkoloin rodukundua. Se eläy Jevroupas, Aazies, päivänlaskullis-Sibiries, Luodeh-Kazahstanas, Amuran piiris, Pohjas- da Koillis-Kitais.

Ulgonägö

Tavalline nieglikko on pienehkö eläin. Sen rungan piduhus on 20-30 sm, hännän on 3 sm, massu on 700-800 g. Korvat ollah pienehköt (läs 3 sm). Turbu on venytty. Nenä on terävy da ainos märgy. Ylimäzes leuguluus on 20 piendy teräviä hammastu, a alimazes on 16 hammastu.

Piä on suurehko, vergunägöine. Käbälil on 5 sormie terävien kynzienke. Tagakäbälät ollah pitkembät migu ezikäbälät. Tavallizen nieglikon nieglat ollah lyhyöt, läs 3 sm. Piäl nieglat jagavutah jagavukseh. Niegloin pindu on silei, väri on muzavanruskei. Selläl, bokil da piäl ondoloin niegloin piduhus on 2 sm. Niegloin välis ollah hienot, pitkät, harvat karvat. Piäs da vačas on muzavu karhakko karvu. Tavallizesti täyziigäzil nieglikkoloil on 5-6 tuhattu nieglua, nuoremmil on 3 tuhattu.

Turvan, jalloin da vačan karvan väri on keldasvalgies muzavanruskieh. Nieglat ollah muzavanruskiet muzavienpoikkinazien junoloinke. Nieglikon rindu da kulku ollah yhty värii.

Levittämine

Tavalline nieglikko eläy Päivänlaskullis- da Keski-Jevroupas, Britanskien suaril, Skandinavien suvel, luodehizel Ven’al, Päivänlaskullis-Sibiries, Kazahstanas. Tädä paiči nieglikot viettih Uudeh Zelandieh.

Eländypaikku

Jevrouppalaine nieglikko eläy eri eländypaikois: mečänreunal, pienil nurmikkoloil, mečikkölöis, ei suvaiče suurii sualoi, da loppumattomii havumeččii. Se voibi eliä ristikanzan lähäl, toiči sidä voi vastata puustolois.

Eländytaba

Tavalline nieglikko on yöeläin. Ei suvaiče kävellä loitos omas koispäi. Päiväl se viruu omas pezäs libo toizis peittolois.