Nieglikko

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Nieglikko
Nieglikko

Tavalline nieglikko libo jevrouppalaine nieglikko (lat. Erinaceus europaeus) on imettäjiä jevrazilazien nieglikkoloin lajii, nieglikkoloin rodukundua. Se eläy Jevroupas, Pienes Azies, päivänlaskullis-Sibiries, Luodeh-Kazahstanas, Amuran piiris, Pohjas- da Koillis-Kitais.


Ulgonägö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Tavalline nieglikko on pienehkö eläin. Sen rungan piduhus on 20-30 sm, hännän on 3 sm, massu on 700-800 g. Korvat ollah pienehköt (läs 3 sm). Turbu on venytty. Nenä on terävy da ainos märgy. Ylimäzes leuguluus on 20 piendy teräviä hammastu, a alimazes on 16 hammastu.

Piä on suurehko, vergunägöine. Käbälil on 5 sormie terävien kynzienke. Tagakäbälät ollah pitkembät migu ezikäbälät. Tavallizen nieglikon nieglat ollah lyhyöt, läs 3 sm. Piäl nieglat jagavutah jagavukseh. Niegloin pindu on silei, väri on muzavanruskei. Selläl, bokil da piäl ondoloin niegloin piduhus on 2 sm. Niegloin välis ollah hienot, pitkät, harvat karvat. Piäs da vačas on muzavu karhakko karvu. Tavallizesti täyziigäzil nieglikkoloil on 5-6 tuhattu nieglua, nuoremmil on 3 tuhattu.

Turvan, jalloin da vačan karvan väri on keldasvalgies muzavanruskieh. Nieglat ollah muzavanruskiet muzavienpoikkinazien junoloinke. Nieglikon rindu da kulku ollah yhty värii.


Levittämine[Kohendele | Kohendele tekstua]

Tavalline nieglikko eläy Päivänlaskullis- da Keski-Jevroupas, Britanskien suaril, Skandinavien suvel, luodehizel Ven’al, Päivänlaskullis-Sibiries, Kazahstanas. Tädä paiči nieglikot viettih Uudeh Zelandieh.


Eländypaikku[Kohendele | Kohendele tekstua]

Jevrouppalaine nieglikko eläy eri eländypaikois: mečänreunal, pienil nurmikkoloil, mečikkölöis, ei suvaiče suurii sualoi, da loppumattomii havumeččii. Se voibi eliä ristikanzan lähäl, toiči sidä voi vastata puustolois.


Eländytaba[Kohendele | Kohendele tekstua]

Tavalline nieglikko on yöeläin. Ei suvaiče kävellä loitos omas koispäi. Päiväl se viruu omas pezäs libo toizis peittolois.