Siirry sisältöön

P'otr Sem'onov

On otettu Wikipedii-späi
P'otr Sem'onov
Portriettu
Ammatti: kiändäi, kirjuttai
Rodivui: 11. heinykuudu 1934(1934-07-11)
Roindukohtu:
kanzalližus:
Kuoli: 17. kevätkuudu 2019(2019-03-17) (84 года)
Kuolendukohtu:
Sem'onov P'otr Mihailovič
P'otr Sem'onov vuvvennu 2005

Sem'onov P'otr Mihailovič (on roinnuhes 11. heinykuudu 1934 - 17. kevätkuudu 2019) oli Karjalan kirjuttai, kiändäi. Häi kirjutti karjalan kielen livvin murdehel.

Eloksenkerdomus

[kohenda | kohenda tekstu]

Kirjuttai on roinnuhes Nuožarven kylän lähäl Rodinjärven kyläs karjalazes perehes.
Suuren Ižänmuallizen voinan aigah P'otr muaman da sizären kel oli suomelazien valloitetus omas kyläs. Voinan jälles häi loppi Nuožarven seiččiekluasan školan, myöhembi opastui Mončegorskan kaivos-metallurgien opistos. Sluuži armies. Vuvves 1956 algajen ruadoi Oniegan traktorzavodal da yhtelaigua opastui Petroskoin valdivon yliopistos meččyinžinieroin tiedokunnas. Vuvves 1964 algajen oli T’ažbummaš- laitoksen keskuslaboratourien johtajannu. Nygöi Sem’onov eläy Petroskois.

Hänen enzimäzet runot ven’an kielel piästih ilmoile vuonnu 1956 (Onežec-lehti). Vuonnu 1992 päivänvalgien nähtih hänen karjalankielizet tevokset. P’otr Sem’onovan kerdomustu voi lugie kerävökniigas sego antolougies (”Omil pordahil”, ”Karjalan pagin”). Häi kiändi Ven’an kirjailijoin tevoksii karjalakse. Sem’onovan kerdomustu da kiännösty on painettu Carelia- žurnualas da Oma Mua- lehtes. Vuvves 2006 häi kuuluu Ven’an kirjailijoin Liiton Karjalan ozastoh. Vuonnu 2007 Sem’onov sai Karjalan Tazavallan palkindon korgeitazoizis karjalankielizis literatuurutevoksis sego suures ruavos rahvahallizen kielen elvyttämis- da kehittämisalal.

Literatuurutoimindu

[kohenda | kohenda tekstu]

P. Sem’onovan enzimäine kniigu on Ruadajat- kerdomuskniigu. Myöhembi piäzi ilmah hänen Rodinjärvi- kniigu, kudai on omistettu roindumuale. Vuonnu 2004 päivänvalgien nägi hänen Puhtasjärven Maša - nimine romuanu. Enne sidä kniigan erähii ozii painettih paikallizis žurnualois.
P'otr Sem’onov kiändi karjalakse A.S.Puškinan Kapituanan tytär- tevoksen sego A.Ostrovskoin, L.Tolstoin, Arkadi Averčenkon, M.Zoščenkon da toizien kirjuttajien tevostu.