Riukiukielet
Riukiukielet ollah japounielas-riukiulazien kielien alajoukko, kudamah kuulujii kielii paistah Japounien hallittuloil Riukiusuaril. Kielii on laskutavas rippujen viizi libo kuuzi da niidy kučutah niilöin suarien mugah, kudamil niidy paistah. Omakielizih suarien nimih perustujat kielien nimet ollah dunan (jap. yonaguni), jaima (jap. yaeyama), mjaaku (jap. miyako), ucinaa (jap. okinawa) da amami. Unesco miärittelöy Ucinaan suaren pohjasozas paistun kunigamin vie kuvvendekse riukiukielekse,[1] ga erähät kielentutkijat pietäh ucinaadu da kunigamii saman kielen paginluaduloinnu.[2]
Riukiukielet da japounii erottih yhtehizes kandukielespäi 200- da 600-luguloin välizenny aijannu.[3] Hos kielentutkijat pietähgi riukiukielii nygöi iččenäzinny kielinny, Japounien valdivo on pidänyh niidy 1800-luvun lopulpäi algajen japounien kielen paginluaduloinnu da oppinuh hävittiä niidy eritengi japounienkielizen školan avul.[4][5]
Sanasto
[kohenda | kohenda tekstu]Ual on ezimerkilöi riukiukielien sanastos. Lähtienny on käytetty JLect-verkosanakirjua.[6]
Substantiivat
[kohenda | kohenda tekstu]| Kiännös karjalakse | Dunan | Jaima | Tarama-Minna | Mjaaku | Jamatu | Ucinaa | Ucinaa: Kudaka | Kunigami | Junnu | Irabu | Amami | Amami: Kjaa | Amami: Kjaa: Kamikatetsu | Amami: Kjaa: Aden |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| diedoi | あさ asa [ˀasa] | あぶち abuchi [ˀabut͡ʃi] | おじー ojii [ʔod͡ʑiː] | ぷーぷ puupu | うぷ upu | |||||||||
| jalgu | はん han [haŋ̍] | ぱい pai [pai] | ふぃさ fisa [ɸisa] | はぎ hagi | はじ haji | はぎ hagi | ||||||||
| kala | いゆ iyu /iju/ | いつィ itsï [ˀit͡sɨ] | いう·いゆ iu · iyu [ʔiu~ʔiju] | qyuu · 'yuu [ʔjuː] | qyuu·'yuu [ʔjuː] | iyu·iu·yu | ||||||||
| kudžoi | あや aya [ˀaja] | akar · akal [akaɭ] | あい ai [ʔai] | あいこー aikoo [aikoː] | あに ani [ˀani] | あみ ami | あに ani [(ˀ)anʲi] | あい ai [ˀai] | aaĩĩ · aaii [ˀaːĩː] | |||||
| nieglu | はい hai [hai] Pitch: F | はーい haai [haːi] | ||||||||||||
| puu | き khi [kʰiː] Pitch: L | ひー hii [çiː] | けィ·けェ kï · kë [kɨ ~ kə] | |||||||||||
| silmykaivo | かー kaa [kaː] | ちーがー chiigaa [t͡ɕiːɡaː] | はー haa [haː] | ちんがー chingaa [t͡ɕiŋ̍ɡaː] Pitch: HHHH | ||||||||||
| suvi | はい hai [hai] | ふぇー fee [ɸeː] | ||||||||||||
| uni | いみ imi | ゆみ·いみ yumi[7]·imi | いみ imi | いみ imi | いみ imi | |||||||||
| vezi | みん min [miŋ] | ワーラー waaraa (<angl.)[8] | みじ miji | みじ miji | みじ miji | |||||||||
| vihmu | あみ ami [ˀami] | あみ ami | あみ ami [ʔami] | あみー amii [ʔamiː] | あみ ami [ʔami] |
Pronominat
[kohenda | kohenda tekstu]| Kiännös karjalakse | Dunan | Mjaaku | Ucinaa | Junnu | Irabu | Amami |
|---|---|---|---|---|---|---|
| minä | あぬ anu [ˀanu] | ばん ban | わん wan [waŋ̍] | わぬ wanu | ||
| sinä | んだ nda [n̩da] | っゔぁ vva | 'yaa·qyaa; nan [ʔjaː] | うら·うろ ura · uro | なた nata [nata] | うら · なん ura; nan [ʔura] |
Verbit
[kohenda | kohenda tekstu]| Kiännös karjalakse | Dunan | Jaima | Tarama-Minna | Mjaaku | Jamatu | Ucinaa |
|---|---|---|---|---|---|---|
| kiehuo | ふかす fukasu | ふかすん fukasun [ɸukasuŋ̍] | ||||
| kuunnella, kuulta | くん kun [kuŋ] | ちちゅん chichun | ||||
| syvvä | ふん fun [ɸuŋ̍] | hon·fon·ffun | ふー fuu | fau · foo | かむん kamun [kamuŋ̍] |
Lähtiet
[kohenda | kohenda tekstu]- ↑ http://www.unesco.org/languages-atlas/fr/atlasmap/language-id-1974.html
- ↑ https://courses.helsinki.fi/fi/KIM-AA304/127360806
- ↑ https://web.archive.org/web/20110516043839/http://www.sicri-network.org/ISIC1/j.%20ISIC1P%20Heinrich.pdf
- ↑ https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2018/kieli-ja-kirjoitusjarjestelma-japanilaisuuden-mittana
- ↑ https://web.archive.org/web/20221005205821/http://www.suomi-japani.net/?page_id=2249
- ↑ https://www.jlect.com
- ↑ https://www.jlect.com/entry/302/yumi/
- ↑ https://www.jlect.com/entry/1537/waaraa/