Suistamo

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pos’olku
Suistamo
Suistamon kirkko.jpg
Mua
Ven'a
Koordinuatat
Rahvastu
81 hengie hengie (2013)[1]
Aiguvyöhykeh
Poštuindeksat
186835
Ozuta/peitä kartoi
Suistamo (Ven'a)
Red pog.png

Suistamo (ruoč. Sujstamo) on Karjalan tazavallan Suojärven piirin pos’olku. Se kuuluu Loimolan kyläkundah.

Pos’olku sijoittuu Suistamonjärven rannal. Pos’olkaspäi samannimizeh raududorogustansieh sah on 3 km. Suistamos on kirikkö.

Histourii[Kohendele | Kohendele tekstua]

Suistamo muanitah enzimäzen kerran XV - luvul.

Vuonnu 1721 Suistamo kuului Ven’an valdukundah Viborgan gubernieh. Vuonnu 1811 Viborgan gubernii liittyi Suomeh.

Vuonnu 1844 Suistamos rakendettih puukirikkö (arh. Karl L’udvig Engel’). Enzimäi uvves kirikös oldih kellojallat, ga nygöi niidy ei ole.

Vuonnu 1885 pos’olkas avattih rahvahalline škola.

Vuonnu 1924 Suistamos rubei ruadamah raududorogustansii.

V. 1928 – 1929 prihodas ruadoi 13 rahvahallistu školua. Vuonnu 1930 pos’olkas rakendettih kalankazvatuszavodu, kudai ruadoi 1980-vuozissah.

Konzu Talvivoinu loppui, prihodan kogo aloveh kuului Nevvostoliittoh. Suomen rahvahat työnnettih pagoh.

Jatkovoinan allus, kezäl vuonnu 1941, Suomen voiskat, kudualoin komandiirannu oli Paavo Talvela, suadih järilleh Suistamon alovehen.

Vuonnu 1944 Suistamo uvvessah kuului Nevvostoliittoh.

Vuonnu 1992 kalman alovehel pandih mustopačas suomelazile saldattoile, kuduat kuoldih v. 1939 – 1944 (alguperäzet kalmukivet ei säilytty). Kalmukivel on Toizel muailmanvoinal tapettuloin Suistamon rahvahan 270 nimie.

Runoilijat[Kohendele | Kohendele tekstua]

Suistamon vahnal kalmistol ollah runoilijan Iivanan Onoilan da itkettäjän Mat’on Plattozen kalmat. Sevoittaret ollah runoilijoin Sotikaizien suvuspäi.

Onoila (kuoli v. 1924) on runoilii. Paiči runoi häi tiezi tiedohussanoi. Hänes tuli kuulužu ristikanzu vuonnu 1896 Sordavalas pietyl folklorupruazniekal ezityksen jälgeh.

Plattonen (kuoli v. 1928) on inkettäi, kudai tiezi svuad’ban da muahpanendan itkuvirzilöi da runoi. Hänelpäi kirjutettih enämbi 20 tiedohussanua. Vuonnu 1906 häi pajatti folklorupruazniekas Sordovalas. Vuonnu 1928 häi otti ozua rahvahienvälizes kul’tuurukongressas Budapeštas. Häi itketti Iivanan Onoilan muahpanendas.

Vie yksi runoilii on Petri Šemeikka (1819 – 1916), kudai tuli kuulužakse, konzu oli ezittänyh runoi folklorupruazniekas Helsinkis vuonnu 1900. Suomelazel säveldäjäl Jan Sibeliuksel oli mieldy myö Šemeikan ezitys kantelehel.

Suistamon rahvahan lugumiäry[Kohendele | Kohendele tekstua]

2009 2010 2013
111 ↘93 ↘81
  1. http://fulltext.library.karelia.ru/cgi-bin/ftretrans.pl?djwuuQHy9yRNJDSmcjY7xCPsNEAMO0TUNs7aYxzSVTtOTZ1eVuYXHZuHDwX6zGf9O5RjJ1vizcR8ltPsXF261OJq9sOrly5yoAYsb5yH+uV6H5ziiFuW2gCGFARL9m7DxcRjRQMnMsa3sBPGT+e2vlAoj51p344rUBs6uGuivDa2JLRbV/5FPLMTlwdjgnSDz2jc1xPrcIhHVHk0edPzqyd99foptw8hHOEv Проверено 3 января 2015.