Sukset

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Suksittua- da hiihtiä-sanat ollah sinounimat karjalan kieles


Sukset on ajonevvo lundu myöte. Suksiloi on kaksi, net pannah jalgah. Sih niškoi joga sukses ollah kiinittimet.

Hiihtändy karjalazil[Kohendele | Kohendele tekstua]

Enne karjalazil hiihtändy ei olluh talvi-ilo, eigo ni sportu. Se oli ajonevvo, kui toizilgi pohjazil kanzoil. Karjalas, järvien da meččien muas, hyviä dorogua oli ylen vähä. Hieruspäi hieruh sai puuttuo järvilöi da jogiloi myöte libo kaidazii troppazii myöte. Kezäl sendäh pidi veneh, talvel – rigi da sukset.
Karjalazet ruvettih hiihtämäh ammui, vie III vuozituhandel enne meijän aijanluguu. Pohjazes talvet ollah pitkät, sendäh enin aigua vuvves pidi liikkuo lundu myöte. Sih niškoi päittihgi sukset. Suksil käydihgi mečästäjät. Vahnois kallivopiirustuksis, kudamii on löytty kaikis pohjazis mualois, on heijän kuvua.
Tutkijat ollah sidä mieldy, ku muinazil kanzoil enzimäzikse käytös oldih lumikengät. Net oldih jallanpohjua suurembat da niilöil oli helpo astuo lundu myöte. Sen jälgeh jo käyttöh tuldih sukset. Vihjatah, ku suksien ”ezi-ižänny” on regi. Rien jallakset ollah yhtenjyttymät kui suksil. Karjalazet luajittih suksii koivus libo pedäjäs. Suksisavakot oldih tuomes. Suksiloin luajindas on sanottu karjalazis eeppizis runolois da Kalevalas:
”Ei vai huoli Lemminkäine,
Nengomat sanazet virkoi:
”Luaji vai minule sukset,
Vestä lyly, vestä kalho.
Lähten hirvie hiihtämäh,
Hiijen peldoloin perile.”
Lyyliky, lylylöin luadii,
Kalhun vestäi ylen hyvä,
Sustu vesti sygyzyn,
Talven tostu kaiverdeli,
Päivän vesti kepin vartu,
Toizen – kol’čua sih sivotti.” (Zinaida Dubininan kiännös)
Lyly – eripiduhizis suksis huruan jallan pitky suksi,
Kalhu – lyhyt suksi, potkusuksi.

Suksien kolme luaduu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Karjalazet luajittih kolme luaduu suksii: kaijat, leviet meččysukset da eripiduhizet sukset. Jälgimäzii on suomelazil da Skandinaavien kanzoil. Nämmis suksis lyhembi suksi oli potkusuksi. Niilöil suksil käydih mečästäjät. Suksittajes heil oli vaiku yksi savakko, toizes käis mečästäi pidi orožua. Hiihtettih karjalazet kezälgi. Sih niškoi oldih suosukset. Niilöil käydih Pohjas-Karjalas. Nämmil suksil oli hyvä astuo suodu myöte. Nägemäl nämmä sukset ollah kui tennisan pualikku.

Suksien luajindan kehitändy[Kohendele | Kohendele tekstua]

Aijan myödäh suksien luajindu kehityi. Suksii ruvettih azumah puus da plastiekas. Tänäpäi ku net hyvin mendäs, niidy voijetah nygyaigazil voidieloil. Niilöin luadijat ainos opitah luadie uuttu hyviä, ku hiihtäjät sportumiehet oldas parahat kilvois.

Sportu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Hiihtändäs äski XIX vuozisuan lopus – XX vuozisuan allus rodih sportu. Enzimäzet hiihtäjien kilvat piettih Norveegies. Täs muas hiihtändy on kuulužu sportulaji. Norveegielazii hiihtäjii tietäh kogo muailmas.

Ven’al enzimäzet hiihtokilvat oldih Piiteris vuvvennu 1894. Ladu hiihtändäh niškoi oli luajittu Neva-jovel. Enzimäine Kogo Ven’an hiihtäjien kilbu oli Moskovas tuhukuul 1910. Ven’an muan hiihtäjät äijän kerdua oldih voittajat Olimpiiskolois kižois.

Tundiettuu karjalastu hiihtäjiä[Kohendele | Kohendele tekstua]

Olimpiiskoidu čempionua on karjalazien keskesgi. Tundiettu puadenelaine hiihtäi Terozen Huoti (F'odor Terentjev) sai kuldumedalin Olimpiiskolois talvikižois vuvvennu 1956. Petroskois Kurgan-kohtas on hänen mustopačas.