Kalevala

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Suomen kieline Kalevala vuvvelta 1835.

Kalevala on Karjalan da Suomen kanzalliseepossu. Sen on luadinuh Elias Lönnrot, kudai kirjutti mustoh karjalazii rahvahanrunoloi. Lönnrot työnytti runoloin kerävyksen vuvvennu 1828. Häi keräi runoloi Vienaspäi da vähäzen päivännouzu-Suomespäi. Runot on luajittuh kalevalazih runomiärih. Lönnrot on kohendelluh runoloin käzikirjutustu da luadinnuh yhtenäzekse tekstua. Häi on myös kirjuttannuh runoloi iče, gu juondeh olis yhtenäine. Suomenkielizen Kalevalan runot eivät sit ole sit muvvos, gu runonpajattajat saneltih net Lönnrotalle. Kalevala algau muailman roindumifful. Sen mugah muailma on roinnuh sotkan munaspäi. Kalevala sanelou Kalevalan da Pohjolan rahvahan elämyä. Kerdomuksessa on monii piähengilölöi, tärgevin heis on Väinämöine. Kalevalan yksi kuulužimis kerdomuksis on sammon kiskondu Pohjolaspäi. Tevos piättyö hristianskoin uskon tulendah. Merja Leppälahten mugah Kalevalal on olluh suuri merkičys suomalazen kanzallistunnon luadijandas. Se on vaikuttanuh äijäl taidoh da tiedoh. Leppälahten mugah tevos vaikuttau ainos vie nygysuomalazen ristikanzan duumaičendah, sežo niilöin, kudamat nikonzu ei lugiettu Kalevalua.[1]

Histourii[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kalevalan runoloin kerävys da ilmahpiäständy[Kohendele | Kohendele tekstua]

Suomelazet kiinnitettih mieldy vahnoin rahvahanrunoloin kerävykseh 1800-luvul. Tävelleh Turun Akatemian professoru Henrik Gabriel Porthan da hänen opastui Christfried Ganander kerättih kalevalastu sanastuo Mythologia Fennica -tevokseh jo 1700-luvul. Kajaanin alovehen douhturi Elias Lönnrot kierdi Vienan Karjalan alovehil keriämäs vahnoi runoloi. Lönnrot kierdi sežo Suomes, enne kaikkie päivännouzu-Suomes.

Kalevalan kiännökset[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kalevala on kiännetty monile kielile. Ezmäzekse se kiännettih ruočikse vuvvennu 1841. Francien kielele se kiännettih 1845, ven’akse 1847, germuanikse 1852, vengriekse 1971, angliekse 1868 da eestikse 1891. Hos suomenkieline Kalevala perustuu karjalakse pajatettuloih rahvahanrunoloih, ga meni äijy vuottu, kuni Kalevalua ei piästetty ilmah karjalakse.

Karjalan Kielen Seuru piästi ilmah Kalevalan livvikse vuvvennu 2009. Kiännöksen on luadinuh Zinaida Dubinina. Varsinaiskarjalakse tevoksen kiändi Raisa Remšujeva, da se piästettih ilmah vuvvennu 2015. Kalevalasta on luajittuh sežo lastenkniigu Koirien kalevala vienankarjalakse vuvvennu 2010.

Lähteet[Kohendele | Kohendele tekstua]

  1. Leppälahti, Merja: Kirjuta adressi!Luokka:Sivut, kudamien viiteh-templatois on hairahtuksii Agricola – Suomen historiaverkko.