Eestin kieli

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eestin kieli
Kuva
Lyhyt nimi эстонский и eestin kieli
Valdivo
Tutkittavana Estonian studies[d]
Linguistic typology SVO-kieli[d] и agglutinatiivinen kieli[d]
Sijamuodot nominatiivi[d], genetiivi[d], partitiivi[d], inessiivi[d], Illatiivi[d], elatiivi[d], adessiivi[d], ablatiivi[d], allatiivi[d], translatiivi[d], Terminatiivi[d], essiivi[d], abessiivi[d] и komitatiivi[d]
Kirjoitusjärjestelmä latinalaiset aakkoset[d] и Estonian Braille[d]
Language regulatory body Eesti Keele Instituut[d]
Puhujien määrä
  • 1 251 770 hengi[1]
Distribution map
Kotoisin virolaiset[d]
ISOCAT-tunniste 660
Wikimedian kielikoodi et
Category for films in this language [d]
Related category [d]
Земля ещё не имеет позиционной карты.
Категория:Википедия:Неверно указанные ПозКарты
Mediafailat Wikiskluavul

Koordinuatat: 59°00′00″ p. l. 26°00′00″ pn. p. / 59.000000000028° p. l. 26.000000000028° pn. p. / 59.000000000028; 26.000000000028 (G) (O)

Eestin kieli libo estounien kieli (est. eesti keel) kuuluu uralilazen kieliperehen suomelas-ugrilazen kielijoukon baltiekku-suomelaizeh alajoukkoh. Se on Estounien tazavallan virralline kieli. Sidä paistah läs 1,1 miljonua hengie. Eestin kieli on toisekse suurin baltiekku-suomalaine kieli suomen jälgeh. Eestin kielen murdehet ollah kahdes joukos kuduat ollah suvi da pohjas Eesti. Hos tänäpäi äijän inehmisii kuduat pagizou suvi Eestin muoduo "Võro" sanotah, ku se on oma kieli. Eestis on äijän sanoi Germuanin kielesty.

Suomelas-ugrilazet kielet
Ugrilaizet Vengrii | Hanti | Mansi
Permiläizet Zir'ankomi | Permikomi | Udmurta
Marilaizet Niittymari | Mägimari
Mordvalaizet Erzä | Mokša
Saamilaizet Akkala† | Anaransaami | Kiltinänsaami | Luulajansaami | Pohjassaami | Piitimensaami | Koltansaami | Suvisaami | Turjansaami | Uumajansaami
Baltiekku-suomelaizet Estounii | Suomi (kvenimeänkieli) | Ižora | Karjala | Liivi | Vepsä | Voti | Võro
  1. EthnologueДаллас: SIL International, 2016.