Siirry sisältöön

Suomelas-ugrilazet kielet

On otettu Wikipedii-späi
Uralilazet da juukagiri kielet

Suomelas-ugrilazet kielet ollah perindehellizen nägemyksen mugah uralilazien kielien toine piäšuaru, da niidy paistah suomelas-ugrilazet rahvahat. Uralilazen kielikunnan toine piäšuaru oldas nečen nägemyksen mugah samojedikielet. Yhtes nämmä muvvostetah uralilazen kielikunnan. Erähät kielentutkijat käytetäh terminöi suomelas-ugrilaine da uralilaine toine toizen sinoniimoinnu. Tämä liittyy sih, ku erillizele suomelas-ugrilazele kielentazole ei jälgiaigazes tutkimukses enämbiä ole nähty tävvelleh perusteluloi.

Suomelas-ugrilazien kielen pagizijua on muailmas läs 23 miljonua. Äijät pienet suomelas-ugrilazet kielet ollah varavonalazii da varavos kuolta sugupuuttoh. Suomelas-ugrilazien kielien tutkimustu kučutah finnougristiekakse.

Suomelas-ugrilazis kielis valdivollizet kielet ollah suomen kieli, eestin kieli da vengrien kieli. Toizet suomelas-ugrilazet kielet ollah vähembistökielet, kudamil on erähis Ven'an federacien ozis virrallizen kielen stuatussu ven'an kielen rinnal, ezimerkikse Udmurties da Marin tazavallas.

Sežo suomen, vengrien da eestin kielii paistah kanzallisvaldivoloin ulgopuolel vähembistökielinny.

Stuatussu uralilazien kielien joukos[kohenda | kohenda tekstu]

Vahnu gipoutizu uralilazien kielien juandas kahtekse suomelas-ugrilazih da samojedikielih pohjavuu enne kaikkie sih huomivoh, što samojedikielil on selgieh vähiten yhtehizii sanoi toizien kielišuaroinke. Hos erähii iännehtazon piirdehiigi on ehoitettu vahnan kahteksejavon tuvekse, ehoitustu on sežo kritikuittu da ezitetty toizenjyttyine sellitys, kudamas iännehtazon perustehel samojedi- da ugrilazet kielet parembi pohjavuttas yhtehizeh kandumurdeheh. Iännehtazol ei sit lövvy selgiedy tugie vahnale kahteksejavole, da ero sanastoloin lugumiäris voi selletä nenga, što samojedi on vaihtanuh omua sanastuo enämbäl, migu päivänlaskupuolen kielišuarat.

Sendäh enimät tutkijat nygöi duumaijah, što samojedikielien da suomelas-ugrilazien kielien väline loittožus ei ole moine suuri, kui aijembah on arveltu da kielikunnan jagamine samojedilazeh da suomelas-ugrilazeh piäšuarah on ebäiltävy. Äijät tutkijat pietäh parembannu neitral'noimbua kielikunnan lajitteluu suorah seiččemeh (saami, baltiekkumerensuomi, mordva, mari, permi, ugri, samojedi) libo yhteksäh piäšuarah (saami, baltiekkumerensuomi, mordva, mari, permi, vengrii, mansi, hanti, samojedi).

Tutkimuksen histouriedu[kohenda | kohenda tekstu]

Suomelas-ugrilazet kielet perävytäh uralilazeh kandukieleh, kudamua paistih tuhanzii vuozii tagaperin.

Nygözes tutkimukses iel kuvattuh tabah jo ebäiltäväkse pannun suomelas-ugrilazen kandukielen tarkembah aijoitukseh da paginaloveheh näh on olluh eriluadustu teoriedu. Enzimäi sit olis perindehellizen, nygöi jo suurel vuitil ebäiltävän uralilazien kielien monipolvizen sugupuumallin mugah eronnuh ugrilazien kielien joukko, kudamas myöhembäh oldas erottu muun keskes vengrien kieli da toizet obinugrilazet kielet. Tämän kandukielen päivänlaskupuoline šuaru olis ielleh jagavunnuh kandupermikse, kudai verduallizeh myöhä jagavui komin da udmurtin kielikse dai suomelas-volgalazekse kandukielekse. Täs oldas erottu marin kieli, mordvan kieli da aigaine kandusuomi libo suomelas-saamilaine kandukieli. Tämä

olis jagavunnuh kandulapikse da kandusuomekse, kudai hajoi jälgimäzel vuozituhandel eaa. baltiekkumerensuomelazikse kielikse.

Nygöi myöhembäh äijät moizet täh binuarizeh sugupuumallih kuulujis välikandukielis, kui volgalaine välikandukieli (kudai olis mordvan da marin yhtehine kandukieli) da suomelas-volgalaine välikandukieli (kudai olis saamen, baltiekkumerensuomen, mordvan da marin yhtehine kandukieli), ollah ylehizesti hyllätyt vähimyölleh suomelazien tutkijoin keskes, a erähii toizii välikandukielitazoloi on vastevai sežo puolistettu. Nämmis kiistanalazet ollah suomelas-saamilaine kandukieli dai kandu-ugri da kanduobinugri. Toinah parahači perusteltu välikandukielitazo on suomelas-permiläine kandukieli (kudai olis saamen, baltiekkumerensuomen, mordvan, marin da permin yhtehine kandukieli), ku sille on ezitetty kui sanastollistu, mugai iännehtazon tugie.

Suomelas-ugrilazien kielien tutkimus on hätken olluh sugulaskielien ozutteluu da tovesteluu. Enzimäzet luvettelot suomelas-ugrilazis kielis luadi ruoččilaine Philipp Johann von Strahlenberg vuvvennu 1730 da perusteli kielien sugulažuttu sanaston verdailendal. Myöhembäh vengrieläzet János Sajnovics (1770) da Sámuel Gyarmathi (1799) jatkettih verdailendua sežo kielien muodoaineksih. 1800-luvul omii teorieidu kielien sugulazusvälilöih näh ollah ezitetty Rasmus Rask, Matthias Alexander Castrén, József Budenz da Otto Donner. Nygöi kielitutkimuksis piäpaino on olluh suomelas-ugrilazien kielien iändehistön, sanaston da muodo-opin tutkindal.

Aijembah suomelas-ugrilazien kielien sugupuus nägyi samoiten kartu rahvahien siirdymizes elämäh nygözih eloipaikkoih, no tädä teoriedu ei enämbiä pietä oigiennu. Nygözen nägemyksen mugah on olluh allus kaijahkol alovehel paistu kandukieli, kudai on levinnyh suurembale alovehele toinah enämbi kielenvaihtoloin migu eloipaikan muutandan kauti.

Rakendeh[kohenda | kohenda tekstu]

Suomelas-ugrilazet kielet ollah ominažuksien mugah sintiettizii kielii, niilöis on äijy sijua da verraten vähä adpozittua.

Nygözen nägemyksen mugah yhtehizele kandukielele oldih ominazii nengomat iändehellizet piirdehet:

  1. Enzitavus oldih lyhyöt vokalit i, u, ü (=y), e, o, ä, a da pitkät i, u, e, o
  2. Jällembäzis tavulois oldih vaiku kolme vokalii: a, ä, e
  3. Sanoih pädi vokalisobu
  4. Konsonantoih kuului muun keskes äijy sibil'antua, affrikuattua da pehmendettyy iännehty
  5. Sanan piäpaino oli enzimäzel tavul.

Kandukielen muodopiirdehii oldih muun keskes nämmä: deklinacies oli kuuzi sijua (nominatiivu, genetiivu, akkuzatiivu, lokatiivu, ablatiivu da latiivu), nominoin da verbilöin taivutukses tiettih yksikön ližäkse monikko da kaksikko, verbilöin taivutukseh kuului eri aiguluokkua (preezensu, mennyhaigua merkiččii preteerittu) da tabaluokkua (indikatiivu, imperatiivu, konjunktiivu). Virkehrakendehele ominastu oli muun keskes nominan olendu predikuatannu (ms. nominualuvirkehis) da miärittehen pozicii piäsanan iel. Paikkusijois tulo- da erosijoi liennöy käytetty puaksumbah, migu indoeurouppalazis kielis.