Väinö Kaukonen

Väinö Kaukonen
Ammatti:	professori, kirjallisuushistorioitsija
Rodivui:	18. kevätkuudu 1911(1911-03-18)
Roindukohtu:	Kuopio, Kuopion lääni[d], Ven’an valdukundu[d]
kanzalližus:	Suomi
Kuoli:	4. ligakuudu 1990(1990-10-04) (79 года)
Kuolendukohtu:	Helsinki, Etelä-Suomen aluehallintovirasto[d], Suomi

Väinö Kaukonen (18. kevätkuudu 1911, Kuopio – 4. ligakuudu 1990, Helsinki) oli suomelaine professoru da literatuuran tutkii.

Kaukozen tutkimustiemoinnu oldih Kalevalan kul’tuuruhistourii da Elias Lönnrot. Vuvvennu 1939 mies puolisti väitösruavon, sen tiemannu oli Vahnu Kalevala. Vuozinnu 1956-1962 Kaukonen ruadoi Helsinkin yliopiston oman muan literatuuran docentannu, vuozinnu 1962-1974 oli abulaisprofessorannu. Häi oli johtoruavos Nevvostoliittoinstituutas da Suomi-Nevvostoliitto-Seuras, vuozinnu 1967-1974 oli suomelas-vengrielazen kul’tuurukomitietan paginanvedäjänny.

Vuvves 1941 Väinö Kaukozen mučoikse tuli rahvahantutkii Toini-Inkeri Kaukonen.

Vuozinnu 1942-1943 Kaukonen kävyi Karjalah, kus kirjutti rahvahaspäi äijän karjalastu runuo da keräi muudugi fol’klourumaterjualua. Karjalazis kylis Kaukonen luadi äijän fotokuvua, niilöis voibi nähtä rahvahan pruazniekkoigi. Kaukonen yhtyi Nevvostoliiton da Suomen yhtehizen Sampo-fil’man käzikirjutuksen valmistamizeh. Fil’mua kuvattih vuvvennu 1959. Vuvvennu 1974 Väinö Kaukonen rodih Petroskoin valdivonyliopiston kunnivoitetukse tiedodouhturikse.