Valentina Kondratjeva

On otettu Wikipedii-späi
Valentina Kondratjeva
Ammatti: писательница, поэтесса
kanzalližus:

Valentina Kondratjeva on karjalankieline kirjuttai da runoilii, pajoloin tekstoin luadii. Häi kirjuttau karjalan kielen livvin murdehel. Hänen kerdomuksii da runoloi alalleh painetah karjalankielizeh Oma Mua -lehteh da Taival-almanakkah.

Kirjuttamah tartundu[kohenda | kohenda tekstu]

Valentina Kondratjevan on anuksenkarjalaine kirjuttai. Hänen enzimäzii kerdomuksii painettih Oma Mua -lehteh vuvvennu 2009. Nämmä kerdomukset oldih “Akoin päivy”, “Tönčöi” da “Ni puččih, ni päččih”. Tämän jälgeh Valentina Kodratjeva on alalline Oman Muan kirjuttai da lugii.
Valentina Mihailovna rubei kirjuttamah vuvvennu 2008. Kirjuttua livvikse häi ei maltanuh, ei tiedänyh karjalan kielen kirjaimii. Allus algajen kirjutti kirililazil kirjaimil. Omua enzimästy pitkiä kerdomustu ”Kaksi pedäjiägi” rubei kirjuttamah kirillitsal. Sit otti Aberin da opastui livvin kirjaimikkoh ičepiänneh.

Juuret[kohenda | kohenda tekstu]

Valentina Kondratjeva on roinnuhes vuvvennu 1950 karjalazes Issoilan hierus, tänäpäi se kuuluu Immalan kyläh. Enne sil čupul oli mondu pikkarastu hieruu: Issoilu, Liettii, Niemi, Päččil. Pereh oli aiga suuri, tuatal da muamal oli kaheksa lastu. Valentinan tuattah oli karjalaine, muamah – inkeriläine. Muamal oli Rikkinen sugunimi, tuatal – Rikkijev. Pakkaskuul 1947 vuvvel Valentinan vahnembat mendih yhteh.
Perehes, hos emändän muamankielenny oli inkerinmurreh, ijän kaiken paistih livvikse. Valentinan muamah – Hilda Petrovna on Leningruadan alovehel rodivunnuh. Karjalah tulduu terväh opastui pagizemah livvikse da sit ven’aksegi. Lapset školah lähtiettih, nikudai ven’an kieldy ei maltanuh. Vie Valentinan omassah poigugi, konzu rubei käymäh päivykodih ei maltanuh ven’akse ni yhty sanastu.

Opastundu[kohenda | kohenda tekstu]

Školan loppiettuu Valentina Kondratjeva lähti opastumah Sortavalah buhgalterikse. Buhgalterinnu ruadoigi enimät vuvvet. Nygöi on penziel. Penziel toizekse ruavokse rodih omal karjalan kielel kirjutandu. Se ruado on mieleh da ainos korgiel tazol ruattu.

Runoniekku[kohenda | kohenda tekstu]

Prouzan ližäkse Valentina Kodratjeva kirjuttau runoloi da pajoloin tekstoi. Omii runoloi äijän kerdua kävyi lugemah runoloin lugijoin kilbah, kudamua pietäh Anukses Brendojevan festivualin hantuzis. Hänen kirjutettuloi pajoloi pajatetah anukselazet pajojoukot.

Suurembat kerdomukset[kohenda | kohenda tekstu]

  • ”Kaksi pedäjiä” (Oma Mua, Kukastu kummua -kirju, 2009)
  • ”Poluudittu syväin” (Taival-almanakku, 2011)
  • "Čomaine Nastoi" (Taival-almanakku, 2014)
  • ”Eloksen viehkuri” (Taival-almanakku, 2015)

Valentina Kodratjevan kerdomuksis on tozi kajalaine elos da tozi karjalazet rahvas. Poluudittuu syväin -kerdomukses on kirjuttajan muaman elostu. Elos Hilda Petrovnal oli jygei. Voinan aigah häi oli nemsoin vallan ual. Sit händy karkoitettih omas muaspäi, työttih Germuanieh luageriloih. Sit Suomi lunnasti inkeriläzii. Jälgimäi tuldih Karjalah, omale roindumuale Leningruadan alovehele muga ni laskiettu ei.

Kniigat[kohenda | kohenda tekstu]

  • "Kukastu kummua" (2009). Kniigas on krijuttajan Kaksi pedäjiä -kerdomus.
  • "Kaksi pedäjiä" (2012). Kniigas on kirjuttajan runuo da kerdomustu.
  • Poluudittu syväin -(2014) kerdomuksen oza on otettu lapsien Kumalikko-kniigah (2014)
  • Ozan tieshuarat -(2018)kerdomuskogomus on painettu Kanzallizen politiekan ministerstvan avul kilvan jälles .

Palkindot[kohenda | kohenda tekstu]

  • Vuvvennu 2009 Suomes ruadajan Karjalan Kielen Seuran kirjutuskilvas Valentina Kodratjevan Kaksi pedäjiä -kerdomus sanottih parahakse prouzukirjutuksekse. Kilvan jälgeh kerdomus painettih Kukastu kummua -kniigah, kudamah puututtih kaikkien kilbuniekoin kerdomukset da runot.
  • Vuvvennu 2010 Valentina Kodratjeva sai Vladimir Brendojevan Täs synnynrannan minun algu -festivualis piälimäzen palkindon omas kirjutusruavos.
  • Vuvvennu 2016 yhteiskunnallizen Nuori Karjala -yhtistyksen da Oman Muan Rakkahuskirjaine-kirjutuskilvas Valentina Kodratjevan kirjutus ”Ole tervehen, Karjalan kieli!” sanottih parahakse Kirjaine karjalan kielen tiedäjäs -nominatsies.