Veškelys
| Kylä
Veškelys 
Ozuta/peitä kartoi
|
.svg)
Veškelys (ven. Вешкелица) on vahnu karjalaine kylä Karjalan tazavallas Suojärven piiris. Se on Veškelyksen kyläkunnan keskus.
Veškelyksespäi Petroskoissah, Karjalan piälinnassah, on läs 100 km. Se sijoittuu 7 pienen järven rannoil – Kirikköjärven, Matkajärven, Koverajärven dmi.
Veškelyksen kyläkunnas on mondu kyliä: ezim. Ar’koilu, Lagilambi, Kirikkömägi, Pappil, Padagju, Makkoilu, Vaččoilu, Nikkoilu, Pedri, Hoškoilu da muut.
Kyläs on keskiškola, lapsienpäivykodi, lapsienkodi, laukat, kul’tuurukodi, kirjasto da kylän histourien muzei.
Veškelys on aloveh, kus paistah Siämärven alamurdehel, kudai on livvin murdehen pohjazin alamurreh.
Vuonnu 1989 Veškelykseh tuodih puukirikkö (ven. Часовня Георгия Победоносца), kudai kuuluu XVI – XVII vuozisadah.
Vie yksi histourielline rakennus on Sorokinan taloi (XIX vuozisuan loppu).
Kyläs on Nevvostoliiton saldattoin (kuduat kuoldih v. 1941 – 1944 Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua) kalmu.
Veškelyksen rahvahien lugumiäry
[kohenda | kohenda tekstu]Nygöi Veškelykses eläy läs 630 hengie (2016).
| 2009 | 2010 | 2013 |
|---|---|---|
| 630 | ↘508 | ↗529 |
Joga vuottu Veškylykses Sroičanpiän pietäh jarmankoi, kudamih tullah kylän kaikin rahvahat.
Histourii
[kohenda | kohenda tekstu]Veškelys muanitah enzimäzen kerran 1400-luvun lopun dokumentois kui Salmina Vešelyksen mäil («Деревня Салмина на Вешелукской горе»).
1400-luvul kyläs oli 7 muanruadajoin pihua da 12 «мест дворовых» («хоромы пожгли и крестьян побили немецкие люди»). Hos oligi voinu, karjalazet muutettih uuzih paikoih, toiči varattavihgi. Hyö tuldih paikkah, kudai rajoittuu heijän kodimuanke – Karjalan ujezdah (Корельский уезд), kunne 1570-luvul ainos tungiettihes ruoččilazet.
XVII vuozisuan allus kirjazes, kudai oli kirjutettu v. 1610, on sanottu, gu kylä jagavuu monih agjoih (uuzih kylih):
«Салмина Кирьяков (или Корьяков) конец на Вешелуксе-горе у часовни на леше-озерке » (mečän lammel), «Патрекеевской конец на Вешелуксе-горе на леших озерках», da vie «Горшечный конец на Вешелуксе-горе».
XIX- luvun keskes Veškelyksen nimi oli Гошкойлы libo Гошкила da sih kuulutah kylät: Вешкельский погост, Горсельская Гора, Питракиева Гора, Савкойла. V. 1926 Veškelyksen nimi oli Vaččoila (Ваччойла).
Rahvahan elaijan tavat
[kohenda | kohenda tekstu]Kui kaikkiel karjalazis kylis, Veškelykses ristikanzoin piäruadonnu oli muanruado. Siämärven muas on äijy kivie. Sendäh pellot oldih pienet. Kazvatettih ruistu, kagrua, ozrua, hernehtu, pelvastu da liinua. Sežo kylvettih vil’l’oi da nagristu. Kapustua da turnustu ruvettih istuttamah, konzu roittihes enzimäzet kolhozat. Sežo istutettih kartohkua. Kezämökiseläjät tuldih Petroskois Siämärven rannale 1970-luvul. Hyö iče ollah niilöis paikoispäi da elettih talolois, kudamis rodittihes.
Kaskii ristikanzat käytettih 1940-luvun keskessah, a nagristu istutettiih paloloih voinangi jälles. Veškelykses enne piettih lehmii, heboloi, lambahii da kanoi. Poččii ruvettih kazvattamah kolhozois 1930-luvul, a kozii voinan jälles. Pidiä kozii oli halvembi lehmii, sendäh gu verot kozih oldih pienembi. Karjalazien elokkahus rippui žiivattoin miäräs. Žiivatat ainos voi myvvä da niilöin avul voi väittiä muadu. Hyvä muanväitys tarkoittau hyviä vil’l’an tulostu.
Žiivatoile pidi varustua heiniä. Veškelykses ei varattu pahua siädy heinarren aijas. Sie käytettih erillizii rakennuksii hienän kuivuamizeh niškoi, kui Suomes.
Kalastus ainos oli tärgein elinhommu. Sen avul ristikanzat suadih d’engua. Veškelykses on äijy järvie da lambii. Niilöis on ahvendu, haugii, särgii, kuhua, lahnua da muudu. Ennevahnas pyvvettih kalua ezim. verkoloil, ongittamine oli lapsien ilo. Ga voinan aigah da sen jälles ei suannuh kalastua kyzymättäh suomelazes nadzoras. Silloi lapset, kudamat ongitettih rannoil, pellastettih perehet nälläs. Sendäh gu sih aigah ei kalastettu äijiä, kalua järves oli muga äijy, gu liemeh voi pyydiä, kuni vezi kattilazes kiehuu.
Kalastettih talvel, keviäl da sygyzyl. Kezäl ongitettih vai lapset da naizet ičele syömizekse, sendäh gu ižändät oldih sualoiruadolois.
Mečästys Veškelykses ei olluh hyvin kehitetty. Mečästäjii oli vähän: yksi-kaksi joga kyläs. Mečästettih linduloi da elättilöi syömizen da sobien niškoi.
Kalastuksen, mečästyksen, muanruadoloin da žiivatoin pidämizen ližäkse ristikanzat harjoitettih meččy-, seppy-, puččihommii da käziruadoloi. Joga kyläs oldih kirvesmiehet, reinsidojat, melliččyniekat imi.