Viktor Tsoi

Viktor Robertovič Tsoi
Ammatti:	muzikantu, taidoilii
Rodivui:	21. kezäkuudu 1962(1962-06-21)
Roindukohtu:	Piiteri, Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta[d], Nevvostoliitto
kanzalližus:	Nevvostoliitto
Kuoli:	15. elokuudu 1990(1990-08-15) (28 года)
Kuolendukohtu:	Tukums District[d], Latvian sosialistinen neuvostotasavalta[d], Nevvostoliitto
Tuatto:	Robert Tsoi[d]
Muamo:	Valentina Vasilevna Tsoi[d]
Ukko / akku:	Marianna Tsoi[d]
Lapset:	Aleksandr Tsoi[d]
Nimikirjutus:

Viktor Robertovič Tsoi (21. kezäkuudu v. 1962 Leningruadu - 15. elokuudu v. 1990, Latvien SNT:n Kasterciems-hieru) oli nevvostolaine rock-muzikantu, pajoloin kirjuttai da taidoilii. Kino-nimizen rock-joukon perustai da liideru. Täs joukos Tsoi pajatti, soitti gituaral, kirjutti muuzikkua da runoloi. Händy kuvattih monis filmois.

Eloskerdu

Viktor Tsoi oli ainavo lapsi omas perehes. Tuatto, Robert Maksimovič Tsoi on inženieru Koreaspäi rodužin, muamo on Valentina Vasiljevna, liikundukul’tuuranopastai. Vuozinnu 1974-1977 Viktor opastui taidoškolas, kuduas rodih Palata №6 -nimine joukko. Sen johtai oli Maksim Paškov. V. Serovan nimellizen taidoammattiopiston loppiettuu Tsoi piäzi opastumah toizeh ammattiopistoh puunleikkuajakse. Nuorennu Tsoi suvaičči Mihail Bojarskoin da Vladimir Visotskoin luomisruadoloi, matkii Brus Lin imagoa.

Tsoi oli naizis Marianna Igorevna Rodovanskajan kel. Heil rodih poigu (Aleksandr Viktorovič Tsoi).

Vuvvennu 1990 Tsoi puutui avto-ozattomuoh da hedi kuoli.

Luomisruado

1970-luvun lopus Tsoi tunnustui Aleksei Ribininke, soitti Piligrimi-joukos. Sil aigua Tsoi soitti bassu-gituaral Palata №6 -joukos. Sit Viktor da Aleksei ruvettih soittamah yhtes Avtomatičeskije udovletvoriteli -nimizes pank-joukos. Tsoin kuulužus rubei nouzemah.

Kezäl vuvvennu 1981 Viktor Tsoi, Aleksei Ribin da Oleg Valinski perustettih Garin da Giperboloid -joukko, kudai myöhembäh sai Kino-nimen. Kino rubei luadimah enzimästy al’bomua Boris Grebenščikovan da Akvarium-joukon avul. Kino-joukko pidi äijän konsertua da Viktor Tsoi sai suuren kuulužuon. Sovetski žurnualu -lugijoin mugah Igla-filmas Moro-roulin täh Tsoi sanottih vuvven 1989 parahakse ozuttelijakse. Rolling Stone Russia -žurnualan mugah Tsoi on yksi «parahis muzikantois suures kinos».

Musto

Duumaijah, ku Tsoin kuolendu äijäl ližäi kuulužuttu Kino-joukole. Tsoin pajot ollah hyvin tundietut nuorižon keskes. Viktorua pietäh urhomiehenny. Moskovas on seiny Tsoin mustokse, sih on kirjoitettu Kinon pajoloin tekstoi dmi. Äijis linnois on Tsoin kunnivokse nimitettylöi uuliččoi. Monet joukot kirjutettih pajoloi Tsoin mustokse.