Viktor Tsoi

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Viktor Robertovič Tsoi
Victor Tsoi 1986 cropped.jpg
Rodivui 21. kezäkuudu 1962[1]
Piiteri
Kuoli 15. elokuudu 1990[1]
Tukumsin kunta
Ammatti muzikantu, taidoilii

Viktor Robertovič Tsoi (21. kezäkuudu v. 1962 Leningruadu - 15. elokuudu v. 1990, Latvien SNT:n Kasterciems-hieru) oli nevvostolaine rock-muzikantu, pajoloin kirjuttai da taidoilii. Kino-nimizen rock-joukon perustai da lideru. Täs joukos Tsoi pajatti, soitti gituaral, kirjutti muuzikkua da runoloi. Tsoi ozutteli monis filmis.

Eloskerdu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Viktor Tsoi oli ainavo lapsi omas perehes. Tuatto, Robert Maksimovič Tsoi on inženieru Koreaspäi alguperäs, muamo on Valentina Vasiljevna, liikundukul’tuuranopastai. Vuozinnu 1974-1977 Viktor opastui taidoškolas, kuduas rodih Palata №6- nimine joukko. Sen johtai oli Maksim Paškov. V. Serovan kunnivokse nimetetys taidoammattiopistos eroituksen jälles Tsoi piäzi opastumah toizeh ammattiopistoh puunleikkuajakse. Nuorennu Tsoi suvaiči Mihail Bojarskin da Vladimir Visotskin luomisruadoloi, matkii Brus Lin imagoa.

Tsoi oli naizis Marianna Igorevna Tsoinke (Rodovanskaja). Hyö suadih poijan (Aleksandr Viktorovič Tsoi).

Vuonnu 1990 Tsoi puutui avto-ozattomuh da hedi kuoli.

Luomisruado[Kohendele | Kohendele tekstua]

1970-luvun lopus Tsoi tunnustui Aleksei Ribininke, soitti Piligrimi-joukos. Sil aigua Tsoi soitti bassu-gituaral Palata №6- joukos. Sit Viktor da Aleksei ruvettih soittamah yhtes Avtomatičeskije udovletvoriteli-nimizes pank-joukos. Tsoin kuulužus rubei nouzemah.

Kezäl vuonnu 1981 Viktor Tsoi, Aleksei Ribin da Oleg Valinski perustettih Garin da Giperboloidy-joukko, kudai myöhembäh sai Kino-nimen. Kino rubei luadimah enzimästy al’bomua Boris Grebenščikovan da Akvarium-joukon avul. Kino-joukko pidi äijän konsertoi da Viktor Tsoi sai suuren kuulužuon. Sovetski žurnualu-lugijoin mugah Igla-filmas Moro-roulih täh Tsoi piettih vuvven 1989 parahannu ozuttelijannu. Rolling Stone Russia-žurnualan mugah Tsoi on yksi «parahis muzikantois suures kinos».

Musto[Kohendele | Kohendele tekstua]

Duumaijah, gu Tsoin kuolendu äijäl ližäi kuulužuttu Kino-joukole. Tsoin pajot ollah hyvin tundietut nuorižon keskes. Viktorua pietäh urhomiehenny. Moskovas on Tsoin seiny, kuduas on kirjoitettu Kinon pajoloin tekstoi dmi. Monis linnois on Tsoin kunnivokse nimetyt uuličat. Monet joukot kirjutettih pajoloi Tsoin mustokse.

  1. 1,0 1,1 Немецкая национальная библиотека, Берлинская государственная библиотека, Баварская государственная библиотека, Австрийская национальная библиотека Record #119297396 Проверено 29 апреля 2014.