Šahmuattukiža

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Šahmuattukiža
Šahmuattukiža

Šahmuattukiža on strateegielline stolakiža, kuduah kižuau kaksi hengie. Heil on 64-kodaine šahmuattulaudu, kudual on erikoisšahmuattufigurua. Kiža yhtistäy taijon (šahmuattukompozitsii), tiijon sego sportan elementua. Sen nimi on tulluh persien kielespäi ― šah mat merkiččöy «šah kuoli».

Šahmuattoih kižatah sežo kižuajien joukot, toine tostu vastah libo yhty kižuajua vastah. Nengozii kižoi tavan mugah sanotah nevvondukižoikse. Voi olla nengoine kiža, konzu yksi n'erokas kižuaju yhtelaigua kižuau monen vastustajan kel (häi kižuau jogahizen kižuajan kel erillizel lavval). Voi olla vie mondu kižavariantua, kudualois ollah standartanvastaizet siännöt, figurat libo lavvan suurus.

Histourii[Kohendele | Kohendele tekstua]

Šahmuattukižal on vähimyölleh puolitostu tuhattu vuottu. On äijy versiedy, kudualoin avul sellitelläh kižan kehitysty sego levittämisty. Niilöin joukos ollah Indien, Vizantien da toizet versiet. Šahmuatoin roindumuannu pietäh Indiedy, kus VI vuozisual jälles Iisusan roindua kižattih čaturangah, kudai mustutti šahmuattukižua. Piästyy Indiespäi lähimualoih, čaturanga äijäl muutui. Persies čaturangan jälgeläzekse rodih šatrandž-kiža. IX–X vuozisual šatrandž piäzi Jevrouppah sego Afriekkah. Jevroupas kiža uvvessah muutui. XV vuozisuakse oldih jo net kižan siännöt, kudamii nygöi sanotah ”klassiekkusiändölöikse”. XIX vuozisual otettih käyttöh net siännöt, kudamien mugah ruvettih pidämäh kanzoinvälizii šahmuattukilboi. Vuvves 1886 algajen ruvettih pidämäh muailman šahmuattučempionuattoi. Vuonnu 1924 perustettih kanzoinväline šahmuattufederacii, kudaman johtol pietäh äijii kanzoinvälizii kilboi.

Siännöt[Kohendele | Kohendele tekstua]

Figuroin alguazemu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Šahmuattoih kižatah lavval, kudai on juattu 64 yhtenjyttyizekse kodazekse (8×8). Kodazien pystysriävyt on merkitty latinan kirjaimil a:s h:ssah hurualpäi oigiele, kodazien piduhusriävyt – noumeroil 1–10 alahanpäi yläh. Joga kodaine on merkitty kirjaimel sego noumeral. Kodazet ollah mustat da valgiet, nenga pystys- da piduhusriädylöin rinnalolijat kodazet ollah erivärizet. Lähälolii kodaine kižuajan oigies puolespäi pidäs olla valgei kodaine (niilöile, ket kižatah valgieloil šahmuatoil, tämä kodaine on h1, mustil – a8).

Kižan allus joga kižuajal on 16 šahmuattufigurua. Yhten kižuajan figuroi sanotah valgieloikse, toizen – mustikse. Iče kižuajiigi sanotah valgieloikse da mustikse.

Joga kižuajal ollah koroli, korolevnu (duamu), kaksi ladjua, kaksi slonua, kaksi hebuo da kaheksa peškua. Kižan allus valgieloi figuroi pannah enzimäzen da toizen (peškoi) piduhusriävyn kodazile, mustii – seiččemenden (peškoi) da kaheksanden piduhusriävyn kodazile.

Siirdotavat[Kohendele | Kohendele tekstua]

Šahmuatan figurat: koroli, korolevnu, slona, ladju, hebo, pešku.

Kižuajat vuorotellen siirretäh šahmuattoi. Enzimäzinny figuroi siirretäh valgiet kižuajat. Kižuaju siirdäy yhty figurua nengozien siändölöin mugah: kaikkii figuroi, paiči hebuo, voi siirdiä kohtinastu viivua myö, sendäh gi figuran tiele ei sua olla tostu figurua. Vai hebuo voi siirdiä sile kodazele, kudaman iel on toine figuru.

Ei sua siirdiä figurua sile kodazele, kudamal on oma figuru.

Konzu figurua siirretäh kodazele, kudamal on vieras figuru, sit vieras figuru otetah iäre lavvalpäi.

  • Koroli voi siirdyö yhten kodazen yläh, alah, oigiele, huruale libo viäräh.
  • Korolevnu (Duamu) siirdyy slonan libo ladjan tabah.
  • Slona voi siirdyö mittuizentah matkan piäh viäräh puoleh.
  • Ladju kävyy mittuizentah matkan piäh yläh, alah, oigiele, huruale.
  • Hebo voi liikkuo kaksi kodastu yläh libo alah da sen jälles yksi kodaine oigiele libo huruale; sego yksi kodaine yläh libo alah da sen jälles kaksi kodastu oigiele libo huruale. Hevon siirdotavat erotah toizien figuroin siirdotavois, sendäh gu hebo voi hypätä toizis figurois piäliči. Hebo voi siirdyö sile kodazele, kudai on kogonah kierretty omil libo vierahil figuroil.
  • Pešku liikkuu yksi kodaine yläh da ei lyö tostu figurua, se voi lyvvä tostu figurua, konzu liikkuu yksi kodaine viäräh puoleh (yläh-oigiele libo yläh-huruale). Kižan allus pešku voi liikkuo kaksi kodastu edehpäi. Konzu pešku siirdyy jälgimäzeh piduhusriädyh (valgieloile tämä on kaheksas riädy, mustile – enzimäine), sit kižuajal pidäy muuttua pešku toizekse samanvärizekse figurakse (pešku ei voi roita korolikse). Ezimerkikse, kižas voi olla nengoine tilandeh: muuttunuh pešku varaittau toizen kižuajan korolii. Konzu tämä muuttunuh pešku piäzöy jälgimäzele piduhusriävyle, sit se koroli kerras puuttuu šahan alazekse.