Siirry sisältöön

Iivo Härkönen

On otettu Wikipedii-späi
Iivo Härkönen
Portriettu
Ammatti: kirjuttai
Rodivui: 25. elokuudu 1882(1882-08-25)[1]
Roindukohtu: Suistamo
kanzalližus:
Kuoli: 28. elokuudu 1941(1941-08-28)[1] (59 года)
Kuolendukohtu: Helsinki

Iivo Härkönen (25. elokuudu 1882, Suistamo28. elokuudu 1941, Helsinki) oli suomenkarjalaine kirjuttai, opastai sego karjalazen rahvahanrunohuon keriäjy. Härközen vahnembat oldih Iivan Härkönen da Matrona Jyrkinen. Iivo Härközen died’oi da buabo oldih runonpajattajat Iivan Härkönen da Pelageja Sotikainen, Ondrei Sotikazen bunukku. XIX-vuozisual Elias Lönnrotan aigalaine Daniel Europaeus kirjutti runuo Ondrei Sotikazes.

Vuvvennu 1906 Iivo Härkönen loppi Sordavalan seminuarien, sie häi opastui rahvahan školan opastajakse. Iivo Härkönen ruadoi opastajannu Suistamol (vuozinnu 1901-1902), Salmis (vuozinnu 1906-1907) da Helsinkis (vuozinnu 1907-1908 da 1915-1920).

Vuvves 1908 Härkönen ruadoi toimittajannu, oli Savon Sanomien piätoimittajannu (vuozinnu 1912-1913) da Karjalan Lenten toimittajannu (vuozinnu 1913-1914). Vuvves 1906 vuodessah 1938 Iivo Härkönen oli Karjalan Sivistysseuran sekretarinnu, toimiston johtajannu sego žurnualan toimittajannu. Vuvves 1918 vuodessah 1922 Härkönen oli Itä-Karjalan toimituskunnan ozaston johtajannu da kansel’uarien piälikönny. Vuvves 1922 vuodessah 1924 mies oli pagolastoimikunnan sekretarinnu školan halličukses. Vuvves 1920 vuodessah 1941 Härkönen oli Suomen kirjuttajien liiton sekretarinnu da vuvves 1924 vuodessah 1941 rahaston hoidajannu.

Härkönen kuului karjalazeh runonpajattajien suguh. Vuozinnu 1900-1903 häi kävyi keriämäh runuo Karjalah da Anukseh. Karjalan kumbuzil on hänen karjalakse kiännetty Valter Juvan kuulužu suomelaine rahvahan pajo ”Karjalan kunnailla”. Iivo Härkönen kirjutti kniigua Karjalah da runonpajattajih näh.

Vuozinnu 1905 -1919 Härközen mučoinnu oli Ida Lindholm. Hänespäi erottuu vuvvennu 1920 Härkönen nai toizen kerran, hänen mučoikse rodih Valborg Sarlin.

  1. 1,0 1,1 International Music Score Library Project Проверено 9 октября 2017.