Juusto

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Juustot laukas

Juusto on syömine, kudai on luajittu hapannuon fermentoin da hapanmajon bakteerieloin avul hapatetus maijos libo eriluaduzien maidoeinehien sulattamine sulattamizien suolien avul.

Syömisarvo[Kohendele | Kohendele tekstua]

Juustos on korgei miäry proteinua (läs 25%), maidorazvua on (läs 60%) da minerualuainehii on (läs 3,5% paiči suolua). Juuston proteinat sulatetah parembi migu maijon proteinat. Juuston ekstraktuainehet hyvin vaikutetah syömizensulattamizien rauhnoih, kiihtetäh syöndyhimuo.

Syömiseinehet, kuduat ollah juustos, sulatah organizmal pošti kogonah (98-99%). Juustos ollah vitamiinua A, D, E, B1, B12, PP, C, pantotenoin happameh da muudu.

Juusto on kui vägevynnyh maido: sie ollah proteinua, razvat, minerualuainehet samas miäräs, kuigi maijos. Juustos on korgei miäry kaltsijua da fosforua, kuduat ollah hyvis välilöis.

Lajittelu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Sičužnoit juustot[Kohendele | Kohendele tekstua]

Luadimizen tehnolougien mugah juustot ollah kovat, pehmiet, rassalizet da sulatut.

Sičužnoi fermentu (renninu, himozinu) on syömizensulattamizen fermentu, kudai on kui ristikanzas, mugagi žiivatois. Sičužnoi fermentu käytetäh, ku luajita maijos ruahtuo.

Vuvvekse 1999 läs 60% kovua juustuo Yhdysvallois da läs 80% juustuo muailmas luajittih jo renninan avul.

Kovat juustot[Kohendele | Kohendele tekstua]

  • Parmezanu on kuulužin muailmas italialaine kova juusto, kuduan razvumiäry on 32%;
  • Gollandian kaldaine juusto - on pyöryžy, sie ollah pienet loukkozet, tämä juusto on muigiehko. Razvumiäry on 45% (Kostroman, Jaroslavl'an da Gollandian juustot).;
  • Čedderan kaldaine juusto on silindraine, loukkostu ei ole, on pehmei. Sen razvumiäry on 50%.
  • Ven'an kaldaine juusto - silindraine muodo, hieno. Sen juuston razvumiäry on 50%;
  • Savustetut juustot - razvumiäry on 55%, niilöis on savustettu magu;
  • Puolikovat juustot - loukkottomat juustot, niilöin razvumiäry on 20, 30, 45% (Latvian, Litvan Kaunasskan juustot);

Pehmiet[Kohendele | Kohendele tekstua]

  • Kamamberan kaldaine - silindranmuvvoine juustu, kuduan paino on 130 grammua. Juuston pinnal on homehen valgei kalvo, razvumiäry on 60%. Juustol on hyvä šampin'onoin magu (Ven'an kamambet);
  • Smolenskan kaldaine on silindrumuvvoine juusto, kuduan paino on 0,8 - 1,2 kiluo, razvumiäry on 45% (Mečästäjän, Smolenskan, Algusyömizen juustot);
  • Rokforan kaldaine - on juusto sinizenvihandanke homehenke, silindrumuvvoine juusto, kuduan paino on 2 - 3,5 kiluo, razvumiäry on 60% (Rokfor).

Rassalizet juustot[Kohendele | Kohendele tekstua]

Nämä juustot kypsetäh da säilytetäh rassalis. Niilöil ei ole kuordu, loukkozet ollah pienet, juuston taigin on rapakko, razvumiäry on 40-45%, suolua - 7% (Osetian juusto, suluguni, brinza da muudu).

Rassalizet juustot ollah pahmiet da kovat. Jevropas suvaijah gretsien Feta-juustuo, kuduas razvumiäry on 50% da enämbi. Nämmii juustoloi luajitah kozan maijos.

Sulatut juustot[Kohendele | Kohendele tekstua]

Sulatut juustot ollah magiet, pastanmoizet, galbassuzet, konservoitetut, grigriboinke, laukanke, lohenke, gretsien oriehoinke.


Плавленые сыры, являясь продуктом вторичной переработки, упакованные в фольгу или в герметичные упаковки, имеют более долгий срок хранения, менее чувствительны к перепадам температур. Это позволяет увеличить сезон продаваемости плавленых сыров и районы его распространения.