Kondii

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Kondii
Kondii

Muzavanruskei kondii (lat. Ursus arctos) on kondien rodukunnan imettäi pedoelätti, yksi suurimis da varattavimis mual eläjis pedoelättilöis.

Levittämine[Kohendele | Kohendele tekstua]

Nygöi muzavanruskei kondii on hävinnyh endizen olendualan suurembas puoles, toizis kohtis on vähäluguine. Päivänlaskuzes Jevroupas muzavanruskien kondien erikseh olijat joukot säilytäh Pyrenies, Kantabrian vuorois, Alpilois da Apenniinilois. Kondii on hyvin levinnyh Skandinavies da Suomes, on Keski-Jevroupan meččis da Karpuatit-vuoril. Suomes kondii on kanzalline elätti. Aazies se on levinnyh Ezi-Azies, pohjazes Irakas da Iranas Kitaih da Korean niemimuah. Japounies kondii sattuu Hokkaido-suares. Pohjazes Amerikas muzavanruskiel kondiel on grizli-nimi (grizzly). Niidy on äijy Al’askas da Kanadan päivänlaskus. Muzavanruskien kondien olenduala Ven’al on läs kai meččyala, paiči sen suvialovehii. Kondien olendualan pohjaine raja da tundran suviraja ollah yhtenjyttyzet.

Ulgonägö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Muzavanruskiel kondiel on moni alalajii (muantiedoroduu), kudamil on eri suurus da väri. Pienimät kondiet eletäh Jevroupas, suurimat – Al’askas da Kamčatkas, da net painetah 500 kiluo da enämbi. Tavalline jevrouppalaine muzavanruskei kondii on 1,2–2 metrin piduhus, läs yhten metrin korgevus säjäs da painau 300–400 kiluo. Grizli-kondii on äijiä suurembi, erähät grizlit, gu nostah tagakäbälih voijah olla 2,8–3 metrin korgevus. Ven’an keskialovehes eläjät kondiet painetah 400–600 kiluo. Täyziigäzet uročut ollah tavan mugah 1,6 kerdua suurembii emäččilöi.

Eländytaba da syömine[Kohendele | Kohendele tekstua]

Muzavanruskei kondii on meččyelätti. Sen tavalline eländykohtat Ven’as ollah loppumattomat meččymassiivat kondožikonke da palatekset rigielöin lehtipuuloin, tuhjožikon da heinänke. Kondii sattuu tundras da korgeivuorumečisgi. Jevroupas se eläy tavan mugah vuorumečis, Pohjazes Amerikas – avvonazis kohtis: tundras, Alpien niittylöis da rannikkolois. Muzanruskei kondii syöy kaikkie, ga sen syömizen ¾ oza on kazvisyömine: muarjat, tammin oriehat, oriehat, juuret da heinykorret. Kondii syöy sežo böbökköi (kudžoloi, liipoilinduzii), madozii, čičiliuškoi, šlöppölöi, jyrzijii (hiirilöi, murmeliloi, susliekkoi, siberinmuaoravoi), kalua da pedoelättilöi. Kondii on jallas kogo päivän, ga puaksumbah huondeksel da ehtäl. Talvekse kondii voi suaja nahkualahastu razvua (180 kiloh sah) da sygyzys menöy maguamah pezäh. Kondienpezä sijaiččou kuivis kohtis, enimyölleh havvois, kuduat ollah kondožikos libo puujuurien al.