Nikolai Abramov

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nikolai Viktorovič Abramov
Portriettu
Ammatti: kirjuttai, runoilii, žurnalistu, kirjalližuskiändäi
Rodivui: 24. pakkaskuudu 1961(1961-01-24)
Roindukohtu: Q18779234?, Q4111626?, Koskenalan piiri[d], Leningradin alue[d], Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta[d], Nevvostoliitto[d]
kanzalližus: Flag of the Soviet Union.svg Nevvostoliitto[d]
Flag of Russia.svg Ven'a
Kuoli: 23. pakkaskuudu 2016(2016-01-23) (54 года)
Kuolendukohtu: Petroskoi, Ven'a

Nikolai Viktorovič Abramov (24. pakkaskuudu 1961, Ladva (vep), Leningradan aloveh – 23. pakkaskuudu 2016, Petroskoi) oli vepsäläine da ven’alaine kirjuttai, runoilii, žurnalistu, kirjalližuskiändäi, Karjalan tazavallan arvostettu kul’tuururuavon ruadai.

Eloskerdu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Häi rodihes da kazvoi Leningradan alovehen vepsäläzes hierus Ladvas. Häi on vepsäläine.

Vuvvennu 1978 häi loppi Vinnitsien školan. Abramov opastui Leningradan topogruafiellizes tehnikumas, Petroskoin valdivoyliopistos, Karjalan pedagougizes valdivoyliopistos. Häi ruadoi gruššiekannu, souhozan da piloruaman ruadajannu, hierun kul’tuurutaloin johtajannu, geodeziamatkan ruadajannu, fotokuvuajannu, Svirin tulet (Svirskije ogni)-piirilehten da Suomelasugrilazen lehten korrespondentannu, Ken mis (Kto o čjom)-iččenäzen lehten korrespondentannu, vepsäläzen Kodima-lehten redaktorannu da piäredaktorannu. Jälgimäzet vuvvet häi ruadoi Karjalan kanzalliskirjastos.

Abramov oli Ven’an kirjuttajoin liiton ozanottai vuvves 1998 algajen da Ven’an žurnalistoin liiton ozanottai vuvves 2003 algajen. Suomelasugrilazien kirjuttajoin XI rahvahienvälizes kongresas, kudai oli elokuus vuvvennu 2010 Oulus (Suomes), Abramovan vallittih Suomelasugrilazien kirjuttajoin liiton hallindoh. Abramov oli Karjalan tazavallan žurnalistoin liiton ozanottai.

Häi kuoli 23. pakkaskuudu vuvvennu 2016 Petroskois jugien lyhytaigazen voimattomuon jälles. Abramovan pandih muah hänen roindumuas Ladvan-hierus.

Luomisruado[Kohendele | Kohendele tekstua]

Abramovan ezmäine runokogomus on «Koumekümne koume» (”Kolmekymmen kolme”). Se piäzi ilmoih vuvvennu 1994 da tuli enzimäzekse taidotevoksekse vepsän kielel.

Runoilii kiändi vepsän kieleh muailman da Ven’an kirjalližuon klassiekkoi. Häi kiändi Omar Haijaman, Rabindranat Tagoran, Uil’jam Šekspiran, Pol’ Verlenan, Aleksandr Puškinan, Lev Tolstoin, Sergei Jeseninan, Nikolai Kl’ujevan, Boris Pasternakan, Nikolai Rubtsovan, Jevgeni Jevtušenkon, Vladimir Vysotskin da muuloin kirjuttajien tevoksii. Häi kiändi sežo Kalevipoeg- estounielazen rahavahan eeposan ozii, Komin rahvahan suarnoi, Ven’an suomelasugrilazien kirjuttajoin runoloi da prouzua. Sidä paiči Nikolai Abramov kiändi sežo muailman rokmuuzikan tekstoi: ezim. Yesterday (The Beatles) da We Are The Champions (Queen), kuduat pajatetah vepsän kielel Anna Vasiljeva (Jusne) da Karjalan pajo- da tansi- kanzallisansambl’u ”Kantele”.

Nikolai Abramovan runot piästettih ilmoih erilazis kogomuksis, runovalliteksis, niidy kiännettih vepsän kielespäi ven’akse, suomekse, virokse, ruočikse, frantsien, norviegien, vengrien kielikse, Ven’an suomelasugrilazien rahvahien kielikse.

Nikolai Abramovan kniigu «Kurgiden aig» (”Kurgiloin aigu”) on V.S. Vysotskin muzeis ”Vysotskin taloi Tagankal” («Дом Высоцкого на Таганке»).

Abramov otti ozua ”Vepsäläine pyhä”-dokumentufilman kuvuamizeh (prod’usserukeskus ATK-studio, Pietari). Ligakuus vuvvennu 2009 tämä filmu sai II alovehienvälizen multimediakilvan palkindon (”Siberin kuldaine kedruoksu”-palkindo) Kemerovos.

Palkindot da tunnustus[Kohendele | Kohendele tekstua]

  • Bengt Pohjazen fondan rahvahienväline kirjalližuspalkindo (Ruočči, 2007)
  • Karjalan tazavallan vuozivoittai (2009)
  • Karjalan tazavallan arvostettu kul’tuururuavon ruadai (2011)