Nikolai Rimskii-Korsakov

Nikolai Rimskii-Korsakov
Ammatti:	säveldäi, orkestranohjuaju, musiikkitieteilijä, elämäkertakirjoittaja, musiikkipedagogi, musiikkiteoreetikko, yliopisto-opettaja, saldattu
Rodivui:	6 (18) kevätkuudu 1844
Roindukohtu:	Tihvinä[d], Novgorodin kuvernementti[d], Ven’an valdukundu[d]
kanzalližus:	Ven’an valdukundu[d]
Kuoli:	21. kezäkuudu 1908(1908-06-21) (64 года)
Kuolendukohtu:	Lyubensk[d], Lugan kihlakunta[d], Pietarin kuvernementti[d], Ven’an valdukundu[d]
Tuatto:	Andrey Rimsky-Korsakov[d]
Muamo:	Sofia Vasilievna Skaryatina[d]
Ukko / akku:	Nadezhda Rimskaya-Korsakova[d]
Lapset:	Andrey Rimsky-Korsakov[d], Mikhail Rimsky-Korsakov[d], Vladimir Rimsky-Korsakov[d] и Q124808633?
Nimikirjutus:

Nikolai Rimskii-Korsakov (ven. Никола́й Андре́евич Ри́мский-Ко́рсаков, 6. (18.) kevätkuudu 1844 Tihvin – 8. (21.) kezäkuudu 1908 kodikondu L’ubenskas, Piiterin gubernii) on ven’alaine säveldäi, opastai, orkestranjohtai, yhteiskunnallizel alal ruadanuh, muuzikkuarvostelii; Mogučaja kučka -joukon jäsen. Säveldäjän kirjutuksien joukos on 15 ouperua, 3 simfouniedu, simfouniitevostu, soittokonsertua, kantuattua, kamari-, vokualu- da hengellisty muuzikkua.

Eloskerdu

Rimskii-Korsakov oli roinnuhes Novgorodan gubernien Tihvinän linnah dvor’uanoin pereheh. Hänen perehkundu oli kuulužu merisluužbas. Säveldäjän tuattah Andrei Petrovič Rimskii-Korsakov (1784-1862) kodvazen aigua oli Novgorodan gubernuattoran sijahizennu. Muamah Sofja Vasiljevna oli muaorjan da elokkahan tilanomistajan Vasilii F’oudorovič Skar’atinan tyttärenny. Kuuzivuodizennu Nikolai rubei opastumah kois, opastuksih kuului sežo fortepianol soitandu. Yksitostuvuodizennu häi rubei kirjuttamah omii enzimäzii muuzikkutevoksii.

Vuvvennu 1856 tuattah andoi Nikolain Kadiettoin merikorpusah, sildy poigah huaveili merimatkoi.

Vuvvennu 1862 tuattah kuoli da Rimskii-Korsakovien pereh muutti Piiterih. Samannu vuon Nikolai tuttavui säveldäjän Malii Balakirevanke da rodih hänen joukkovehen jäsenekse. Silaigua Balakirevan joukkoh, kudamua myöhembä ruvettih sanomah Mogučaja kučka -joukokse, kuuluttih paiči sen piälikkyö Balakirevua da Rimskii-Korsakovua vie C.A.K’uji da M. P. Musorgskii. Nikolai kiitettävil arvosanoil loppi Merikorpusan da händy otettih merisluužbah. Vuozinnu 1862-1865 häi sluužii Almaz-kliperal, kudai kävyi tutkimusmatkoih Pohjas-Amerikan rannoile. Nämmien matkoin aigah Nikolail puutui kävvä Anglieh, Norviegieh, Pol’šah, Francieh, Itualieh, Ispuanieh, Yhtysvaldoih, Braziilieh.

Matkaspäi tulduu Rimskii-Korsakov uvvessah puutui Balakirevan joukkoveheh. Häi tuttavui uuzih jäsenih: hiimiekkah da nuoreh säveldäjäh A. P. Borodinah, A.S. Dargomižskoih, Glinkan sizäreh L.I. Šestakovah da P.I. Čaikovskoih.

Balakirevan vaikutukses häi kiändyi slav’uanoin rahvahanmeloudieloih da noudi muuzikas kanzallizii piirdehii. Tuliel aigua se rodih hänen suuren vuitin tuotandon eričyksenny.

Säveldäjän tärgienny algutevoksennu oli muuzikkusävelmy ”Sadko” (1867). ”Sadkos” Rimskii-Korsakov enzimästy kerdua koskihes suarnoin muailmah. Myöhembä säveldäjiä ruvetah sanomah sendäh ”suarnoinsanelijakse”.

Vuozien 1860 lopus Rimskii-Korsakov avvuttau toizile säveldäjile soittoruavos: Cezar’ K’ujii Viljam Radklif-orkestruouperas da loppou kuolluon Dargomižskoin perindöbumuagan mugah hänen Kivigost’u-ouperan partituuran. Ouperoih kiännyttyy vuvvennu 1972 Rimskii-Korsakov loppou Pskovit’anka-ouperan kirjutandan. Ouperuhäi rodih säveldäjän tuotandos piälimäzel kohtal. Samannu vuon kezäl häi nai pianonsoittajas Nadežda Purgoldas.

Vuvvennu 1871 Rimskii-Korsakov rodih Piiterin konservatourien professorakse. Vuozinnu 1873-1884 häi oli Merihaldivon puhunduorkestroin inspektorannu. Vuozinnu 1874-1881 oli Ilmazen muuzikkuškolan johtajannu. Vuvves 1874 algajen säveldäi rubei orkestrujohtajakse, enzimäi johti simfouniikonsertoi, sit ouperuspektakliloi.

Vuozinnu 1880 säveldäi kirjuttau orkestrusarjan ”Šaherezada”, ”Ispuanien kapriččion”, Pyhä pruazniekku -algusoiton. Vuvvennu 1906 säveldäjiä vallittih Ruočin kuningahan muuzikkuakadeemien jäsenekse.

Vuozien 1890 aigah toine toizele peräh nähtäh piävänvalgien hänen ouperat ”Yö Rastavua vaste” (1895), ”Sadko” (1896), ”Mocart da Saljieri” (1897), Pskovit’anka-ouperan algu da ”Suarin andilas” (1898).

Rimskii-Korsakov kuoli 8. (21.) kezäkuudu 1908 infarktah L’ubenskas, omas kodikonnus. Händy pandih muah Piiterih Novodevičjen kalmužimale. Vuozil 1930 hänen kalmu siirrettih Aleksandr-Nevskoih lavrah Taidomuasteriloin kalmužimale.