Priäžan lyydilaižed sananpolved

On otettu Wikipedii-späi

Priäžan lyydilaižed sananpolved -kirjas on sananpolvie karjalan kielen lyydin murdehel Priäžän čupulpäi. Kirju piäzi ilmah vuvvennu 2012 Periodika-julguamos.

Histourii[kohenda | kohenda tekstu]

Kirjan algusanois “Rahvahan mielevuden kuldaižed d’uuret” karjalan kielen tutkii da karjalan kielen sanakniigoin luadii Grigorii Makarov kirjutti: “Lyydiläzii sananpolviloi on kerätty da painettu vähä. Vuvvel 1893 Pyhärven opastai, kuulužu kodirannan tutkii Nikolai Leskov painoi etnogruaffizeh Živaja starina -lehteh kaheksa lyydilästy da liygilästy sananpolvie da 162 arbaitustu. Vuvvennu 1918 Juho Kujola otti net Virittäjä-žurnualah. Vuvvennu 1934 Kujola piästi ilmah Lyydiläine paginluadu -kirjan da vuvvennu 1944 Lyydiläzien murdehien sanakniigan. Mollembis on kuda-midä sananpolvie lyydikse. Pertti Virtarannangi kolmeozazes Lyydiläzet tekstat -kniigas on 96 lyydilästy sananpolvie da sanondua”.

Lyydiläzen materjualan keriändy[kohenda | kohenda tekstu]

Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutas mennyt vuozisuan puolivälis oli pandu algu karjalazen folklouran keriändäle. Samal aigua tutkijat kerättih sananpolviloi da sananpiälöi. Tämän ruavon tuloksennu rodih Grigorii Makarovan ilmah piästettu kirju ”Karjalazet sanapolvet, sananpiät da arbaitukset”. Sit kirjas tutkii kehitti rahvastu keriämäh da työndämäh instituuttah sananpolviloi.

Sananpolviloin hyvänny tiedäjänny oli lyydiläine Anna Samsonova Priäžäspäi. Häi oli intellegentnoi da opastunnuh inehmine. Vuvvennu 1960 kylmykuul häi työndi instituuttah enzimäzen kirjazen. Sit oli kaksikymmen sananpolvie karjalakse, net oli kirjutettu kirillitsal. Nenga zavedihes inehmizen da instituutan yhtehine ruado, kudaman aigah Anna Samsonova työndi läs tuhattu sananpolvie da sanondua. Tutkijat käytettih hyväkse tädä materjualua. Suomes vuvvennu 1971 piästettih ilmah Priäžän lyydiläzet sananpolvet -kirju Suomelas-ugrilazen seuran kannatuksel. Kirju on kahtel kielel lyydikse da suomekse.

Kirjan syväindö[kohenda | kohenda tekstu]

Kirju “Priäžan lyydilaižed sananpolved” on enzimäine Ven’al painettu, kus on sananpolvie karjalan kielen lyydin murdehel. Kirjan pohjannu rodih Grigorii Makarovan luajittu da Suomes ilmah piästetty kirju “Priäžän lyydiläzet sananpolvet”. Priäžan lyydilaižed sananpolved -kirjah niškoi Grigorii Makarovan poigah Viktor Makarov kiändi sen materjualan da algusanat ven’akse.

Priäžan lyydilaižed sananpolved -kirjas kai materjualu on juattu teemoin mugah, sendäh on helpo löydiä pättävy sanondu tarvittavah šeikkah libo tapahtumah. Materjualu on rikas da suuri, sit hyvin nägyy karjalazen rahvahan viizahus da mielevys.