Provoslavien siiryndy karjalan mual da Novgorodckoi lehodnoi valdu

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Provoslavien siiryndy karjalan mual da Novgorodckoi lehodnoi valdu.

1828 vuodessah pravoslavnoin rahvahan uskolline valdu oli Novgorodan linnas. Muat kahten järven keskel: Oniegan da Luadogan oldih perimäzet, kus jo elettih novgorodckoit slav´analazet rahvas. Hyö allattih sie eliä XI vuozisual, no sinne rahvas kerävyttih elämäh hill´azeh. Vaste toizel puole XII vuottusadua kerävyi «Obonežskoi riädy» eländykohtii, kudualoi oli jo XIV, a Aunuksenlinnu oli pohjozespäi ihan reunimäine. Nämmil mualoil da rahvahil enzimäzil tuli Pravoslavnoi usko. 1137 vuvvel oli enzimäine kirjaine kniäzin Sv´atoslav Olegovičan Novgorodskoil Jepiskopal, kus oli kirjutettu bumuagal kai kylät da rahvas, ken maksoi obrokkoi.

Gruamottukirjazes oli kirjutettu: Obonežskoi riädy: Aunuksenlinnu – 3 grivnua, Svir´-1 grivnu, Juskola – 3 grivnua, Terveničis – 3 grivnua, Vjunitsas – 1 grivnu. Tiä elettih vesi da čudi rahvas, kuduat oldih jo pravoslavnoit da hyvin maksettih maksuloi Novgorodskoil Vladikal. Pravoslavnoi kirikkö jazičniekois maksuloi ei kerännyh.

Enimät karjalan muan rahvas Lavrentjovnoin spiskua myöte ristittih pravoslavnoih uskoh 1227 vuvvel. Aleksandr Nevskoin tuatto Jaroslav Vsevolodovič työndi ristimäh karjalan rahvahii, sanoi: (malo ne vse lydi). Sil aigua ruoččilazet tahtottih kirjuttua karjalazii katoliekoin uskoh. Sentäh oli tulluh sellitys ristie karjalazii Pravoslavnoih uskoh. No vägeh rahvastu niken sinne ei vedänyh, ristindy rahvahan meni 1-2 kuuh, vastah ristindäl karjalazet ei mendy.