Vaassila Kieleväinen
| Vaassila Kieleväinen | |
|---|---|
| Ammatti: | runonlaulaja, Tietäjä |
| Rodivui: | 1755 |
| Roindukohtu: | |
| kanzalližus: | |
| Kuoli: | 1840 |
Vaassila Kieleväinen (1755-1840) oli karjalaine runonpajattai.
Häi oli roinnuhes karjalazes pereheh. Vuvvennu 1833 tutkimusmatkan aigah Elias Lönnrot vastai Kieleväizen da kirjoitti äijän eepillistu pajuo da puhiedu, kuduat lizättih myöhembäh Kalevala-eepossah. Vuozinnu 1832-1834 Karjalah toizen tutkimusmatkan aigah Elias Lönnrot kirjoitti: «Häi (Kieleväinen) kerdoi äijän uuttu Väinämözes da toizis hengilois, midä en tiedänyh enne». Vuvvennu 1839 Kieleväzen vastai suomelaine kielentutkii Matthias Castren, kudai huomai runonpajattajan suurdu kuulužuttu. Vuvvennu 1995 Vuonnizes, kus oli Vaassila Kieleväzen kodi, azetettih Vaassilan kivi – nimizen mustopačas runonpajattajile (vestäi Martti Aiha, Suomi). Mustopačas azetettih Karjalan Sivistysseura da Kalevalaseura.