Siirry sisältöön

Harmaihaigari

On otettu Wikipedii-späi
Ardea cinerea

Harmaihaigari (Ardea cinerea) on haigariloin heimoh kuului lindu. Se on suuri lindu, kudai eläy leveil ymbäristös Jeuropas, Aazies da Afrikas. Se on nähty vie Pohjas-Amerikas, Suvi-Amerikas, Kalaallit Nunaats, da Avstrualiis.

Kogo da ulgokuva[kohenda | kohenda tekstu]

Harmaihaigari on 84-102 sm piduine, da painuo 0.22-1.36 kg. Sen siibiväli on 155-175 sm. Sil on harmuat höyhendy, valgei piä, da pitky mustu harju. Sen n'uokku on keldaine, da lizävyndyaigua oranževoin sävyine. Emäččy da izäččy ollah yhtennägözii, ga izäččy on vähäzen emäččyy isombi. Nuoret harmaihaigarit ollah kogonah harmuat. Sen tunnustua lendoluavus, ku se lendiä nisku kohti rungua, da jallat suorunnu tuaksepäi. Kurgi eruou muga ku se lendiä piä da nisku suorunnu.

Harmaihaigari lendäy
Harmaihaigari lendäy

Ymbäristö[kohenda | kohenda tekstu]

Harmaihaigaril on suuri ymbäristö. Se sobivuu hyvin vähiä vajai kaikkiele, ga tarviččou yhtelläh nelli kuudu lämbilöi kuuloi da madalua vetty. Vezialoveh voi olla ezimerkikse meri, järvi, jogi, tai suo. Sen pezä on korgiel puus, suojas meččyelättilöidy. A alovehel ei ole puuloi, se pezii tiheis tuhjolois. Vilus se maguau enämbi. Ku tuulou, se ei maguau enämbi, ga vai huogavuo. Se pezii ainos päiväl muas, da yölöil korgiel puus.

Syömine[kohenda | kohenda tekstu]

Harmaihaigari eläy vezialovehil, gu se syö piädielos kaloi. Se mečästiä kaloi ollen paikoilleh yhtel jallal, da iskendäl sualistu, ku se on kylläl lähäl. Toiči se syö lizäkse böbökköi da šlöpöidy. Harvah lizäkse pienii linduzii. Sie meččyelätit ei varaitetah sidä. Harmaihaigarin suurin pyydäi on reboi. Varoloi harvah syöy sen jäiččiä.

Lizävymine[kohenda | kohenda tekstu]

Harmaihaigarin lizävymizaigu on tuhukuustu kezäkuuh suate. Izäččy valliččou pezäpaikan, da kuččuu emäččylöi paikale. Se karkoittau emäččyn iäre, gu ei suvaiče sit. Gu se suvaičee emäččyy, izäččy tansiu emäčyle; Se vönyttäy pitkiä niskah. Emäččy jogo lendäy iäre, libo jiäy pezäh. Nenga emäččys da izäččys tulou puaru. Izäččy da emäččy pyzytäh kogo lizävymizaijan yhtes.

Emäččy muniu 2-5 jäiččiä kerral, kudamii kuoritahes läs kahtenkymmenenviijen päivän jälgeh. Poigazet borččuijah einehis, da maltajah ähkätä toizii poigazii pezäs. Net maltajahgi syvvä toine toizeh, a ku syömisty ei ole tarbehekse. Poigazet lennetäh viijenkymmenen päivän igäzenny. Net ollah yhtelläh iččenäizii vaste 9-10 nedälin igäzenny.

Poigazet lizävytäh tulienu vuon. Täyzigäizet haigarit yhtelläh karkoittau ne pois pesistään. Ku harmaihaigari on agressiivine, se n'okkiu, nostua höyhenii, da kaččou tostu harmaihaigarua kohti.

Lizävymizen ulgopuolel harmaihaigari on yksin elävy lindu.

Teemas muijal[kohenda | kohenda tekstu]

https://animaldiversity.org/accounts/Ardea_cinerea/ (Angliekse)