Parppeinvuara

Parppeinvuaran Runokylä on karjalaizii perindölöi da kalevalastu kul'tuurua ozuttelii runokylä Ilomantsis, Suomen Pohjas-Karjalas. Vuaru sai nimen sie 1800-luvul elännyön tundietun kandelehensoittajan da runonpajattajan, Jaakko Parppein mugah. Elias Lönnrot matkai alovehel vuozinnu 1828 da 1838, konzu häi sežo keräi runoloi da pajoloi tundiettuloil karjalaizen runohuon muasteriloil.

Parppeinvuaran runokyläs pietäh erinjyttymiä programmua, kui runonpajatandua da kandelehmuuzikkua dai taritah karjalastu syömisty. Parppeinvuaral voi tuttavuo karjalaizeh käziruadoh. Ortodoksises časounas pietäh sluužboi. Suomen voinuhistourieh voi tuttavuo rajagenerualu Raappanan voinuaigazes komendorakendukses. Runokylä on avvoi kezäaigah.

Runokylän nähtävykset

Runonpajattajan perti

Runokylän tunnetuin nähtävys on "Runonlaulajan pirtti". Sie ezitelläh karjalastu eloksentabua da soitetah kandelehmuuzikkua turistoile. Talois olijas ozuttelutilas pietäh tiemah pättävii ozutteluloi. Taloi valmistui 1964 da sen planiruičči arhitektu A. Kalma.

Luondoperti Mesikkä

Luondoperti ezittelöy monipuolizesti pohjaskarjalstu luonduo da elättilöi sego paikallizii eräperindölöi. Ozuttelun pohju on ilomantsilazen mečästäjän da opastajan Heimo Rautavan täytettylöin elättilöin kogomus. Luondoperti on nimetty generualumajor Raappanan voinanaigazen elättikondien Mesikän mugah. Luondopertis ruadau dai runokylän muzeilaukku Parppeinpuoti, kudamas on myödävänny mm. Kalevala-tiemazii tuottehii.

Matelin da Korhosen muzeiaitat

Runokyläs on ezil Mateli Kuivalattaren roindukoin kaksiozahine aittu, kudaman pordahil tämä ilomantsilaine runonpajattai pajatti Elias Lönnrotale vuvvennu 1838. Lönnrot keräi runot Kantelettareh. Aittu siirrettih Koiteren rannal Parppeinvuarale 1970-luvul, da nygöi sit sanellah Mateli Kuivattaren elokses da runohuos. Korhozen aitat ollah 1990-luvul Hattuvuaras siirrettylöi muzeiaitoi.

Kaikkien Pyhien Časounu

Ortodoksine Kaikkien Pyhien Časounu otettih käyttöh Parppeinvuaral vuvvennu 1980, kunne se nostettih Larin Paraske -kinon fil'muandah niškoi. Paikallizet obrazumualuajat ollah mualattu časounan obrazat. Časounu on Ilomantsin ortodoksiprihodan käytös. Časounan ezikuvannu piettih Suomen menetetyle alovehele jiännytty Korpisellän Tolvajärven časounua.

Aihies muijal