Vengrien kieli

Lähteh Wikipedii
(siirretty Ungarin kieli:späi)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vengrien kieli
Lyhyt nimi венгерский, угорська и macarca
Valdivo
Tutkittavana Hungarian grammar[d]
Linguistic typology free-order language[d], nominative–accusative language[d], agglutinatiivinen kieli[d], SVO-kieli[d] и syllabic language[d]
Sijamuodot nominatiivi[d], akkusatiivi[d], datiivi[d], instrumental-comitative case[d], causal-final case[d], translatiivi[d], Terminatiivi[d], essive-formal case[d], essive-modal case[d], inessiivi[d], Superessiivi[d], adessiivi[d], Illatiivi[d], Sublatiivi[d], allatiivi[d], elatiivi[d], Delatiivi[d], ablatiivi[d], Distributiivi[d], multiplicative case[d], distributive-temporal case[d], Temporaali[d], Sosiatiivi[d] и formal case[d]
Has tense preesens[d] и past tense[d]
Tapaluokat indikatiivi[d], konditionaali[d] и imperatiivi[d]
Has grammatical gender
Has grammatical person first-person singular[d], second-person singular[d], third-person singular[d], first-person plural[d], second-person plural[d] и third-person plural[d]
Kirjoitusjärjestelmä Hungarian alphabet[d]
Language regulatory body Research Institute for Linguistics of the Hungarian Academy of Sciences[d]
Signed form Hungarian Sign Language[d]
Puhujien määrä
  • 15 000 000 hengi
UNESCO language status 1 safe[d][1]
Ethnologue language status 1 National[d]
Wikimedian kielikoodi hu
Distribution map
Kotoisin Avstrii, Burgenland[d], Ala-Itävalta[d], Steiermark[d], Vena, Vengrii, Bacău[d], Alba[d], Bihor[d], Bistrița-Năsăud[d], Cluj[d], Covasna[d], Harghita[d], Neamț[d], Sibiu[d], Satu Mare[d], Pohjois-Bačka[d], Keski-Banat[d], North Banatin kaupunginosa[d], Etelä-Bačka[d], Vojvodina[d], Bratislavan alue[d], Banská Bystrican alue[d], Košicen alue[d], Nitran alue[d], Trnavan alue[d] и Taka-Karpatian alue[d]
Linguasphere code 41-BAA-a
UDK luokittelu 811.511.141
Category for films in this language [d]
Related category [d]
Mediafailat Wikiskluavul

Vengrien kieli tai ungarin kieli (vengrien kieleh magyar nyelv) on uralilazen kieliperehen suomelas-ugrilazeh kielijoukkuoh kuului ugrilaine kieli. Tämä kieli on suurin suomi-ugrilaizispäi kielispäi, sen puhujan miärä on yli 15 miljoonua kogo muailmal. Vahnimat kirjutukset ollah 1100-vuozisuan aigah kirjutetut tekstat. Vengrienkieline Raamattu ilmestyi vuvven 1590.

Suomelas-ugrilazet kielet
Ugrilaizet Vengrii | Hanti | Mansi
Permiläizet Zir'ankomi | Permikomi | Udmurta
Marilaizet Niittymari | Mägimari
Mordvalaizet Erzä | Mokša
Saamilaizet Akkala† | Anaransaami | Kiltinänsaami | Luulajansaami | Pohjassaami | Piitimensaami | Koltansaami | Suvisaami | Turjansaami | Uumajansaami
Baltiekku-suomelaizet Estounii | Suomi | Ižora | Karjala | Kveni | Liivi | Meänkieli | Vepsä | Voti | Võro
  1. Красная книга языков ЮНЕСКО